Uuden ohjelmakauden painopisteet
|
EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO (ESR) Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden edistäminenUuden ohjelmakauden rahoituksen painopisteinä ovat
ESR-toimintaa ohjaavat seuraavat periaatteet:
Lue lisää ESR-rahoituksesta:
Päätöksenteko uuden ohjelmakauden hankkeistaPirkanmaan TE-keskus käynnistää projektihakuja 1-3 kertaa
vuodessa. Hauista ilmoitetaan Aamulehdessä ja TE-keskuksen
internet-sivuilla
|
Uusi ohjelmakausi: keskitetään hankkeita ja jalostetaan edelleen jo aikaansaatuja toimintamallejaEuroopan sosiaalirahasto (ESR) on Euroopan unionin tärkein rahoitusväline työllisyyden edistämiseksi ja inhimillisten voimavarojen kehittämiseksi. ESR-ohjelmat toteutetaan pääosin paikallisina ja alueellisina hankkeina. Suurin ESR-ohjelma on Tavoite 3 -ohjelma, jota toteutetaan lähes koko maassa. Tavoite 3 -ohjelma on kehittämisohjelma, jolla etsitään, kokeillaan ja tuotetaan uusia näkökulmia ja levitetään hyviä käytäntöjä suomalaiseen työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan. Kansalliseen politiikkaan verrattuna ESR-toiminnan lisäarvo syntyy sen tuotekehitysluonteesta. Ohjelmassa tehdään inhimillisiä voimavaroja koskevaa tuotekehitystä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoite 3 -ohjelman toinen ohjelmakausi (2000-2006) on juuri päättynyt ja kolmas (2007-2013) on alkamassa. Mitä edellisellä kaudella opittiin ja saatiin aikaan? Mitä odotuksia on uudelle ohjelmakaudelle?
Uusia innovatiivisia käytäntöjäPirkanmaalla ESR-hankkeiden rahoitusta koordinoi Pirkanmaan TE-keskus. Päättyneellä toisella ohjelmakaudella alueella käynnistettiin yhteensä 178 kehityshanketta. Tulokset, ne parhaat käytännöt joita tavoiteltiin, löytyvät tässä Pirkanmaan Helmet verkkojulkaisusta. - Tarkoitus on nimenomaan, että ESR-hankkeet ovat tuotekehityksen väline. Ohjelmakauden alussa tuotekehityksessä korostettiin innovatiivisuutta, ja siitä myös keskusteltiin koko ohjelmakauden ajan, mitä se on ja missä rajoissa on mahdollista olla innovatiivinen, selvittää Pirkanmaan TE-keskuksen osastopäällikkö Markku Kaunisto. - Kaikkia kokeiluja, joita oltaisiin haluttu, ei voitu tehdä. Ei esimerkiksi voitu kokeilla tiettyjä rahallisia etuuksia vain tietyille henkilö- tai yritysryhmille ja kokeilla olisiko niistä tullut nykykäytäntöä parempia. Ohjelman toteuttamiseksi ja toimintaedellytysten parantamiseksi ei ole tehty erillistä lainsäädäntöä, vaan on toimittu voimassa olevien lakien mukaan jotka eivät sallineet tällaisia kokeiluja. Mutta innovatiivisia ja käyttökelpoisia ratkaisuja syntyi kyllä pienemmissä puitteissa.
Kansainvälisyys lisäsi ymmärrystä ja laajensi näkökulmiaErilaisten tuote- ja palveluinnovaatioiden lisäksi edelliset kaksi ohjelmakautta myös opettivat paljon. - Paras oppi ja kokemus saatiin varmaan kansainvälisestä toiminnasta, monitieteisestä yhteistyöstä ja evaluoinnista, luettelee Kaunisto. Jo ensimmäinen ohjelmakausi loi mahdollisuuden kansainvälistyä Euroopan tasolla sellaisillekin organisaatiolle, joilla siihen muuten ei olisi mahdollisuuksia, kuten järjestöille ja kansalaisyhteisöille. Joillakin mittareilla mitattuna kansainvälinen yhteistyö ei aina ollut kovin tehokasta, mutta se oli arvo sinänsä. Yhteistyö ja kokemusten vaihto osoittivat suomalaisille, että me emme ole kehitystoiminnassa vain saava osapuoli, vaan olemme monessa asioissa edelläkävijöitä. Voimme antaa paljon muille maille, kuten esimerkiksi Välimeren maille tasa-arvoasioissa sekä koulutus- ja työvoimapoliittisissa asioissa. Myös useat tuolloin luodut yhteistyöverkostot jäivät toimintaan. Kansainvälinen yhteistyö opetti Kauniston mukaan meitä myös pois nurkkakuntaisesta ajattelusta: - Laajennettiin ymmärrystä, saatiin uusia näkökulmia asioihin ja opittiin muitakin toimintamalleja kuin naapurinmaa Ruotsin mallit. Uuden ohjelmakauden rahoista käytetään enää hyvin pieni osa tämän tyyppiseen toimintaan.
Moniammatillinen yhteistyö ja evaluointi lisääntyvätErittäin myönteistä Kauniston mielestä on ollut myös erilaisten yhteistyökokoonpanojen syntyminen. Moniammatillinen yhteistyö on lisääntynyt ja sitä kautta ymmärrys ja mahdollisuus nähdä ja tehdä asioita laajempina kokonaisuuksina. Esimerkkinä Kaunisto mainitsee seudulliset työllisyysstrategiat. Pirkanmaalle on vakiintunut työpolitiikan yhteistyön rakenne julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä muiden työllisyydenhoitoon liittyvien tahojen välille. Tässä yhteistyössä on saatu aikaan muun muassa työllisyysstrategiat koko maakuntaan. ESR-hankkeiden kokeilut pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksessa johtivat myös moniammatillisten Työvoiman palvelukeskusten perustamiseen. - EU-hankkeet ovat juurruttaneet Suomeen myös evaluoinnin, kiittää Kaunisto. - Suomalaisessa hallintokäytännössä evaluointi on ollut sattumanvaraista eikä hankkeisiin yleensä ole liitetty systemaattista arviointia ja tukimusta. ESR-ohjelmissa on evaluointia käytetty ohjelmatasolla sekä ohjelmaa valmisteltaessa että ohjelman aikana ja sen jälkeen. Ja nyt myös suuremmissa hankkeissa sitä käytetään johdonmukaisesti.
Ennakointiin enemmän yhteistyötä ja selkeämpiä toimintamallejaYhteistyötä on tehty paljon ja erilasia uusia yhteistyömuotoja on syntynyt, mutta edelleen yhteistyötä pitäisi lisätä muun muassa ennakoinnissa. - Varsinkin työvoimapoliittisten ja elinkeinopoliittisten asioiden ennakointi on tärkeää. Olisi pyrittävä siihen, että viranomaistoimet eivät ole jälkisammutusta varten, vaan panostetaan enemmän ennakoiviin toimenpiteisiin, Kaunisto korostaa. - Ennakointia tehdään, mutta suhteellisen hajanaisesti. Oma ennakointinsa on esimerkiksi opetushallituksella, yliopistoilla ja korkeakouluilla, elinkeinoelämällä, TE-keskuksella, Pirkanmaan liitolla... Valtakunnallisesti tehdään jonkin verran yhteistyötä, alueellisesti vähemmän. Orastavaa yhteistyötä ennakoinnin keskittämiseksi on tehty, mutta vielä ei ole saatu aikaan selkeitä linjoja ja toimintamalleja. Muun muassa TE-keskus on tarjoutunut sateenvarjoksi ennakointitoimille. Keskittämien toisi paljon synergiaetuja, nyt monessa paikassa tutkitaan samoja asioita. Varsinkin yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimustyö pitäisi liittää tiiviimmin viranomaisten ennakointijärjestelmiin. - Yritysten rekrytointivaikeudet talouden korkeasuhdanteessa kääntävät katseet koulutuskenttään, kuten osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa yleensäkin. Se ei vielä riitä, että tiedetään yritysten tarpeet pidemmällä aikavälillä, tiedon on myös välityttävä ohjaamaan koulutusta, toteaa Kaunisto. – Mutta tietysti esteenä ovat myös hallinnolliset rajoitteet, resursseja ei välttämättä saada sinne, minne niitä eniten tarvittaisiin. Hyvänä esimerkkinä on metalliteollisuuden oppilaspaikkojen vähäisyys Pirkanmaalla.
Kolmannen ohjelmakauden sisältö ennallaan, rahaa vähemmänKolmas ohjelmakausi ei tuo suuriakaan muutoksia ohjelman sisältöön. Toimintalinjat ovat edelleen työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen, yrittäjyyden lisääminen, työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ja työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio– ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Lisäksi kehitetään myös jäsenvaltioiden ja alueiden välistä yhteistyötä. Kuluvaan kauteen verrattuna ESR-toimiin varattu rahoitus laskee Suomen osalta 38 %. EU:n maksama tuki on enintään 50 % julkisista menoista. Hankkeille maksettava osarahoitus perustuu toiminnan toteutuneisiin, tukikelpoisiin kustannuksiin. TE-keskuksesta haettavan EU:n ja valtion rahoituksen lisäksi tarvitaan kuntien ja/tai yksityistä rahoitusta. Yhteisrahoitusmallilla tavoitellaan kaikkien osapuolten sitoutumista hankkeiden tavoitteisiin ja tuloksiin.
Vakiinnutetaan jo luotuja hyviä käytäntöjä, kehitetään niitä edelleenMitä eväitä TE-keskus ja Kaunisto antavat uudelle ohjelmakaudelle? Uudella ohjelmakaudella EU-rahaa saadaan Suomeen vähemmän, joten myös TE-keskus on tällä kaudella tiukempi, hankkeille täytyy olla selkeä tarve. - Keskitetään ja tehdään isompia kokonaisuuksia. Mietitään, mitä tehdään EU-hankkeina, mitä kansallisina ja valitaan painopisteet. Opitaan lisää jo aikaan saaduista hyvistä käytännöistä, vakiinnutetaan niitä käyttöön, otetaan niitä uusien hankkeiden pohjaksi ja jalostetaan niitä edelleen, opastaa Kaunisto. - Hyvän käytännön kriteeri on nimenomaan siirrettävyys. Valo ei saa sammua hankkeen loputtua, vaan mallin on oltava elinkelpoinen ja toimittava muussakin ympäristössä kuin mihin se on hankkeessa luotu. Ohjelman sisällön painopisteistä Kaunisto nostaa esiin työnteon mielekkyyden ja työssä jaksamisen. - Innovaatioista puhuttaessa edelleenkin painotetaan teknologisia innovaatioita. Työelämässä tarvitaan nyt kuitenkin kipeästi myös panostusta työelämän laatuun, painottaa Kaunisto. - Osaamisen lisäksi työn tekemisen mielekkyys on yksi osa työvoiman saatavuutta, ihmiset eivät saa palaa loppuun. Työelämän kehittämisohjelmien ja teknologiankehittämisohjelmien tulisi kohdata enemmän ja paremmin. Kyse on strategiasta, liiketoimintaosaamisesta, ihmisten johtamisesta, ei pelkästään teknologiasta.
|
