Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

- Kyllä oli herkkä paikka katsoa syvälle itseensä ja vielä kysyä avoimesti, mitä muut minusta ajattelevat, tunnustaa lähiesimieskoulutuksessa syväjohtamiseen tutustunut alumiiniteollisuudessa toimivan, vahvasti kasvavan Purso Oy:n myyntipäällikkö Jarmo Lähdetmäki. - Mutta kun pääsee ensimmäisen kynnyksen yli, on seuraavilla kerroilla jo helpompaa. Ja tietysti myös hyvät tulokset kannustavat.

Lähdetmäki oli mukana Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin järjestämässä Lähiesimieskoulutuksella tuloksiin -kehittämis-ohjelmassa, "Lähis I":ssä. Kehittämisohjelman tavoitteena oli parantaa yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta tehostamalla yrityksen sisäistä toimintaa. Sisällöllisesti koulutus painottui syväjohtamisoppiin, eli koulutukseen osallistuvat saivat johtamiskäyttäytymisen kehittämiseen henkilökohtaisen profiilin, joka rakennettiin omien ja työtovereiden näkemysten avulla. Syväjohtamisen lisäksi koulutusohjelmaan kuului myös tunneälyosio.

Esimiesten henkilöstöjohtamistaitojen parantamisen lisäksi analysoitiin myös työyhteisön ilmapiiri ja paikannettiin kehittämiskohteet sekä ohjattiin yrityskohtaisten tulosmittareiden rakentamiseen ja käyttöön. Tavoitteena oli, että mittareita käytetään yrityksessä jatkossakin, jopa tulospalkkauksen tukena

Idea jatkuvassa oppimisessa

- Syväjohtamisessa esimies todella panee itsensä likoon. Kyse on vuorovaikutteisesta menetelmästä, jossa palaute käsitellään avoimesti. Ensin tehdään 360 asteen profiili, kyselylomakkeen täyttävät henkilön itsensä lisäksi esimiehet, alaiset ja vertaiset. Sitten opetellaan käyttämään tätä työkalua, eli tulkitsemaan tuloksia, millainen olen, mitä kannattaa parantaa, kertoo projektipäällikkö Sanna Rytövuori Synergosista.

- Henkilökohtainen vuorovaikutusprofiili tehdään heti opintojen alussa ja toisen kerran lopussa. Näin nähdään, onko toivottuja muutoksia saatu aikaan. Ja kun työkalua opitaan käyttämään, profiilin voi toistaa aina halutuin väliajoin. Syväjohtamisen idea on nimenomaan jatkuvassa oppimisessa, jatkuvassa palautteen hyödyntämisessä.

Rytövuoren mukaan kolutukseen osallistuneet ovat suhtautuneet omien kykyjensä avoimeen analysointiin pääsääntöisesti myönteisesti.

- Suurin osa porukasta kuunteli syväjohtamisen oppeja innoissaan. Parhaaseen tulokseen päästään tietysti silloin, kun motivaatio kasvaa omasta sisäisestä palosta, halusta kehittyä.

- Yrityksen johdon sitoutuminen esimieskoulutukseen on tärkeätä. Seuraamalla, miten oppi siirtyy työhön nähdään tulokset ja kiinnostus myös motivoi henkilöstöä kehittämään itseään edelleen, muistuttaa Lähiesimieskoulutusta koordinoiva Sanna Rytövuori Synergoksesta.

Hyvä työkalu kehityskeskustelun tueksi

Lähdetmäki hyödynsi oppimiaan asioita suoraan työssään. Hän otti profiilin työkalukseen, viimeisin profiili tehtiin vuoden 2006 lopussa. Koulutuksen jälkeen profiilia on ollut helppo tulkita itsekin.

- Toivoin kyselyä eteenpäin laittaessani mahdollisimman avointa ja rehellistä palautetta, jotta kyselystä olisi oikeasti hyötyä niin minulle kuin koko firmalle. Ja uskon, että sellaista sainkin, myös itseltäni, naurahtaa Lähdetmäki.

- Kaikkein aktiivisimmin mukana on ollut tärkein sidosryhmäni, eli omat alaiset. Profiilista onkin ollut hyvä apu oman porukan kanssa käymissäni kehityskeskusteluissa. Jatkuva sitoutuminen työyhteisön ilmapiirin kehittämiseen on motivoinut kaikkia.

Myös tuloksia on Lähdetmäen mukaan selkeästi nähtävissä.

- Palaute laittaa miettimään omaa toimintaansa, ja kun tietää, mitä muut ajattelevat, pystyy parantamaan sitä. Olen ottanut palautteen tosissani ja meillä on menty selvästi parempaan suutaan. Sen huomaa päivittäisessä työssä, onnistuneissa palavereissa ja myös mittareilla mitattuna.

Mitä voisi tehdä vielä paremmin

Ensimmäisessä lähiesimieskoulutuksessa oli mukana 10 yritystä ja 33 esimiestä, eri hierarkiatasoilta ja eri toimialoilta. Koulutus sai hyvän palautteen, yleisarvosanana oli 4,3 asteikolla 1-5.

Tarve työilmapiirin parantamiseen esimiestyöskentelyn kautta tuli ilmi työilmapiiritutkimuksista, joita Synergos tekee paljon. Lisäksi haluttiin kokeilla syväjohtamista, jota Pirkanmaalla ei vielä ensimmäisen ryhmän aloittaessa oltu kokeiltu. Ideasta keskusteltiin ja koulutuksen sisältöä hiottiin yhdessä yritysten  kanssa. Yrityksellä oli mahdollisuus osallistua joko kaikkiin kolmeen osioon, työtyytyväisyysselvitykseen, esimieskoulutukseen sekä mittaristojen laadintaan tai ainoastaan henkilöstöjohtamiskoulutukseen. Suurin osa osallistui kaikkiin osioihin.

- Muutama yritys totesi, että heillä on kaikki nämä osa-alueet kunnossa. He halusivat silti lähteä mukaan vertaillakseen toimintatapoja, nähdäkseen, miten muut tekevät samoja asioita ja testatakseen voisivatko he tehdä joitain paremmin, Rytövuori iloitsee.  

- Ja paras kiitos mitä voimme kouluttajina saada on se, että toisessa lähiesimieskoulutuksessa "Lähis II":ssa on mukana paljon samoja yrityksiä kuin ensimmäisessä kehittämisohjelmassa. Yritykset haluavat kouluttaa useampia esimiehiä ja myös jatkaa tulosmittareiden kehittämistä ja työilmapiirin seurantaa.

Oppi siirtyy suoraan työhön

Myös Purso on mukana "Lähis II":ssa. Lähdetmäki on kertonut johdolle, että tässä koulutuksessa rahat eivät menneet hukkaan.

- Koulutus ja työ nivottiin hienosti yhteen, oppi on siirrettävissä suoraan työhön ja tulokset näkyvät, toteaa Lähdetmäki tyytyväisenä.

- Kirjaviisaus on hyvästä, mutta ehkä parasta antia kuitenkin olivat keskustelut toisten kurssilaisten kanssa. Toisten kokemuksista oppi todella paljon, sai uusia ja erilaisia näkökulmia yhteisiin asioihin.

Rytövuoren viesti yrityksille kehittämisohjelmasta saadun kokemuksen pohjalta liittyy johdon sitoutumiseen ja tukeen.

- Kun yrityksessä tehdään päätös tulla mukaan ohjelmaan ja lähetetään esimiehiä koulutukseen, myös ylemmän johdon kannattaa sitoutua yhteistyöhön, osoittaa kiinnostuksensa ja seurata, miten uusi tieto tuodaan työhön ja mitä tuloksia siitä on. Näin kehittämisohjelmasta saadaan irti paras mahdollinen tulos ja koulutettavien kehittymismotivaatiota pidetään yllä.

Kehityshankkeilla tuetaan hyvien toimintamallien syntymistä

Lähiesimieskoulutuksen toinen koulutuskokonaisuus "Lähis II" loppuu syksyllä 2007. Yritykset kokevat koulutuksen tarpeelliseksi ja Synergos on myös tutkimuksissaan osoittanut, että esimiestyöskentelyllä on iso merkitys henkilöstön kokemaan työilmapiiriin. Jatkuuko koulutus?

- "Lähis" on testatusti hyvä malli, mutta vielä ei ole keskusteltu, tuleeko siitä oma koulutustuotteensa. Tietysti voimme toteuttaa koulutuksen yritykselle räätälöitynä palveluna, mutta hinta on varmaan yritykselle korkeampi kuin tuettuna hankkeena toteutetussa koulutuksessa, Rytövuori toteaa.

- Mutta on ollut hienoa, että olemme voineet pilotoida esimieskoulutusta julkisen tuen avulla kehityshankkeena. Yritysten on jatkossa helpompi lähteä mukaan koulutukseen, kun on saatu uskottavaa näyttöä sen tuloksellisuudesta.

Lue myös:

Henkilöstöjohtamisella tuloksia työilmapiirin parantamiseen