Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Esimies- ja yritystoiminnan kokonaisvaltainen kehittämisohjelma

Pk-sektorin yritysten johtajien ja erityisesti lähiesimiesten koulutus on suurelta osin toteuttamatta. Lähiesimiesten koulutus on erityisen tärkeää, koska nousu esimiesasemaan perustuu yleensä ammatilliseen pätevyyteen tai pitkään työkokemukseen johtamistaidon sijaan.

Henkilöstöjohtamisen koulutustarjonta on aiemmin keskittynyt yritysten ylimmälle johdolle ja pääsääntöisesti tarkastelunäkökulma on management -lähtöinen eli strategista kehittämistä painottava. Ihmisten johtaminen on monissa koulutusohjelmissa vain yhtenä osa-alueena.

Lähiesimieskoulutuksella tuloksiin -kehittämisohjelma tutkii, kannattaako yritysten kouluttaa esimiehiä henkilöstöjohtamisessa eli näkyykö panostus henkilöstön kokemassa työilmapiirissä ja yrityksen mitattavissa tuloksissa. Ohjelmalla on kolme keskeistä tavoitetta:

1. Esimiesten henkilöstöjohtamistaitojen lisääminen
   
2. Työyhteisön ilmapiirin analysointi ja kehittämiskohtien paikantaminen sekä koulutuksen vaikuttavuuden tutkiminen henkilöstön kokemassa työilmapiirissä
   
3. Seurantamittareiden yrityskohtainen kehittäminen ja mahdollinen käyttöönotto esim. henkilökohtaisessa kannustepalkkiojärjestelmässä sekä työilmapiirin ja tulosmittariston välisen riippuvuuden tutkiminen ja todentaminen

Ohjelman aikana hankkeeseen osallistuvien yritysten esimiehet ovat suorittaneet Syväjohtaminen® -valmennusohjelman ja osallistuneet tunneälykoulutukseen henkilöstöjohtamistaitojen lisäämiseksi.

Lisäksi yritykselle on tehty myös kaksi työilmapiiritutkimusta (alku- ja seurantakartoitus) työilmapiirin analysoimiseksi ja kehittämiseksi sekä koulutuksen vaikuttavuuden tutkimiseksi. Kartoitukset on kohdennettu yritysten koko henkilöstöille ja tulokset on purettu koko henkilöstön yhteisissä yrityskohtaisissa palautetilaisuuksissa.

Seurantamittareiden kehittämiseksi koulutusohjelma on tarjonnut sekä Monipuoliset tulosmittarit -koulutuspäivän että yrityskohtaiset mittaristokonsultaatiot (keskimäärin kolme pienryhmä-työskentelykertaa/yritys).

Yritys- ja esimiestoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä

Kehittämisohjelman innovaationa on usean eri osatekijän yhdistäminen yritys- ja esimiestoiminnan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Kehittämisohjelma kattaa sekä leadership- (syväjohtaminen, tunneälykoulutus, työilmapiirikartoitukset) että managementpuolen (mittaristo-osio).

Yritykset ovat voineet osallistua joko koko hankkeeseen tai ainoastaan sen henkilöstö-johtamisosioon (syväjohtamisvalmennus ja tunneälykoulutus). Toimijoina ohjelmassa ovat asiantuntijat useasta eri organisaatiosta. Ohjelmassa on hyödynnetty useita eri oppimis- ja kehittämismenetelmiä, kuten lähiopetusta, henkilökohtaisia etätöitä, oppimisryhmätöitä, yrityskohtaisia konsultaatioita sekä tutkimustulosten palaute- ja keskustelutilaisuuksia yritysten koko henkilöstöille. Yrityksen osallistujamäärää ei ole rajattu.

1. Syväjohtaminen - konkreettinen ja osallistava esimiesvalmennus

Syväjohtamisvalmennuksessa johdon ja työyhteisön tuki on tärkeää koulutettaville samoin verkostoituminen ja vertaistuki - kaikilla on samoja haasteita. Tärkein kehittymisen edellytys on kuitenkin esimiehen halu tarkastella kriittisesti omaa johtamis- ja vuorovaikutuskäyttäytymistään ja motivaatio tehdä muutoksia omassa johtamistyössään. Toiminta edellyttää aktiivista ja jatkuvaa palautteen keräämistä ja analysointia.

Kipinöitä oman toiminnan kehittämiseen johtajaprofiilin luomisella

Syväjohtamiskoulutuksen alku- ja seurantavaiheessa osallistujille tehdään henkilökohtaiset 360 asteen johtajaprofiilit, joissa selvitetään vastaajan alaisten, vertaisten ja esimiehen arvioinnit syväjohtamiskoulutuksessa olevasta esimiehestä. Tällöin valmentajien johdolla muodostetaan henkilökohtaiset kehittämislausekkeet ja pyydetään jatkuvaa palautetta johtamiskäyttäytymisen kehityksestä.

Alku- ja seurantaprofiileista laskettu indeksiarvo kertoo, että juuri ne seikat, joihin valmennusohjelmassa kiinnitetään huomiota eli johtamiskäyttäytymisen eri osa-alueet, ovat osallistujien osalta keskimäärin parantuneet. Tämä osoittaa, että koulutus on aiheuttanut oikeansuuntaisen vaikutuksen, mitä korostaa myös tehokkuuden ja yrittämisen halun lisääntyminen. Sen sijaan muutoksen suuruudesta on vielä vaikeaa sanoa mitään varmaa.

Syväjohtamisvalmennus koettiin hyväksi ja konkreettiseksi esimiestoiminnan kehittämismetodiksi. DL-metodina on hyvin käyttökelpoinen esimerkiksi yrityksen johtoryhmää kiinteytettäessä.

Syväjohtaminen antaa kipinää miettiä itse vuorovaikutustilanteita analyyttisemmin ja se antaa perusvälineitä oman vuorovaikutuksen kehittämiseen. Laatupalaute ottaa mukaan koko lähipiirin esimiestoiminnan kehittämiseen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen.

- Palaute muilta työyhteisön jäseniltä on hyvä juttu, vaikka se aluksi hirvitti. Ilman palautetta koulutuksen sanoma ei olisi uponnut niin tehokkaasti päähän, kertoo koulutukseen osallistunut esimies.

- Oman toiminnan analysointi ja kehittämiskohteen valinta ei välttämättä pohjaudu realistiseen käsitykseen itsestä, jos palautetta ei ole. Oman profiilin näkeminen ja kokeminen oli mielenkiintoinen asia ja avarsi itsensä tuntemista. Lisäksi se  on kehityskeskustelujen konkreettinen apuväline, joka helpottaa alaisia antamaan palautetta omalle esimiehelleen, jatkaa toinen kurssilainen.

Syväjohtamisvalmennus sai jokaisen koulutuspäivän (4 kpl) jälkeen kerätystä palautteesta arvion hyvä+ (päivien kokonaistyytyväisyyskeskiarvot vaihtelivat välillä 4,2 - 4,3 asteikolla 1 - 5). Kehittämisohjelman lopuksi kerätyssä yhteenvetopalautteessa Syväjohtamis-valmennus sai kouluarvosanan 9.

2. Tunneälykoulutus

Tunneälykoulutus jakaa kuulijakunnan kahtia, toiset pitävät erittäin mielenkiintoisena ja antoisana ja toiset taas tunneälyvalmennus jätti kylmäksi. Avoimin mielin koulutukseen lähteneet kokivat saaneensa todellisia työkaluja käytännön esimiestoimintaan.

- Tunneälyssä oli parasta se, että opin, ettei kannata lähteä mukaan alaisen tai murrosikäisen vohkaamiseen, vaan melko tyynesti kuuntelee toista ihmistä, muttei lähde tunnereaktiolla siihen mukaan.

- Tarvitsisi oppia lisää näitä asioita. Palan innosta harjoitella oppimaani asiakkaan ja työkaverin kanssa. Odotan haastavia tilanteita, missä voisin käyttää heijastavaa johtamista.

Tunneälykoulutus sai molempien koulutuspäivien (2 kpl) jälkeen kerätystä palautteesta arvion hyvä - hyvä+ (päivien kokonaistyytyväisyyskeskiarvot vaihtelivat välillä 4,1 - 4,3 asteikolla 1 - 5). Kehittämisohjelman lopuksi kerätyssä yhteenvetopalautteessa Tunneälyvalmennus sai kouluarvosanan 9.

3. Yrityskohtaiset työilmapiirikartoitukset palautetilaisuuksineen

Koko henkilöstöille suunnatut yrityskohtaiset työilmapiiripalautetilaisuudet on koettu antoisiksi ja keskustelua herättäviksi. Koulutuksella voidaan lisätä esimiestaitoja ja se heijastuu esimiehen oman tiimin kokemassa työilmapiirissä.

Työilmapiirin ja esimiestoiminnan välillä on voimakas keskinäinen riippuvuus. Mitä suurempi myönteinen muutoskehitys esimiesindeksissä on ollut, yleensä sitä suurempi on ollut myös työilmapiiri-indeksin muutos. Erityisesti tämä näkyy syväjohtamisvalmennukseen osallistuneiden esimiesten kohdalla. Ilahduttavaa on, että yritykset ovat panostaneet aktiivisesti vuonna 2004 ilmenneisiin kehittämiskohtiin. Tämä näkyy mm. muutoksina asenneilmapiireissä.

4. Yrityskohtaiset seurantamittaristot

Yritykset ovat olleet kiinnostuneita mittaristojensa kehittämisestä keskipitkällä aikavälillä. Mittaristokoulutuksessa ja -konsultaatioissa on annettu tukea yritysjohdolle tuottavuuden kehitykseen ja sen seurantaan. Yhtenä merkittävänä tekijänä jatkossa on siirtyminen kannuste-palkkaukseen todennäköisesti yhä useammissa yrityksessä. Tällöin on sekä yritysten että työntekijöiden tarpeisiin pystyttävä kehittämään relevantteja mittareita, joiden avulla työn tuottavuutta ja aikaansaannoksia voidaan seurata.

Toistaiseksi kannustepalkkausjärjestelmää ei kuitenkaan ole laajasti otettu käyttöön, joten mittaristojen kehittäminen on yrityksissä jäänyt kiireellisempien tehtävien vuoksi odottamaan. Onnistunut mittaristo-kehitystyö vaatii asiaan sitoutuneen ylimmän johdon osallistumista ja strategian mukaisia mittareita.