|
Työhallinnon tavoitteena on edistää maahanmuuttajien työllistymistä. Työssäolo on yksi parhaimmista kotoutumista edistävistä tekijöistä. Erilaisten projektin kautta on pyritty ja pyritään kehittämään erilaisia koulutusmalleja, joiden avulla edistetään maahanmuuttajan kotoutumista. Mm. maahanmuuttajien kotouttamisprojektin eli ns. koto-projektin kotoutettavien neljä kuukautta kestävän työelämätaitokoulutuksen avulla on pyritty luomaan kotoutettaville mahdollisimman nopeasti kontakti työelämään sekä panostamaan suomen kielen opinnoissa ammatilliseen sanastoon ja käsitteistöön. Työelämäkontaktien lisäksi työelämätaitokoulutuksen aikana kotoutujat saavat perusvalmiudet hakeutua suomalaiseen työelämään ja he omaksuvat suomalaisen yhteiskunnan työelämäkulttuuria, tietotekniikkataitoja sekä yhteiskuntatietoutta. Koulutuksen aikana on tehty tutustumiskäyntejä erilaisiin kohteisiin sekä järjestetty asiantuntijavierailuja. Työelämäkulttuurin opetuksessa on käyty läpi suomalaisen työelämän käyttäytymisnormeja, ohjattu suomalaiseen työelämään sopeutumisessa, annettu tietoa suomen työelämästä sekä opiskeltu työelämäsanastoa. Myös työnhakutaitoja on harjoiteltu Alkukartoituksen avulla opiskelijoille laaditaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Koulutukseen on valittu vähintään auttavaa suomen kielen taidon omaavia maahanmuuttajia. Koulutuksen aikana pääpaino on ammatillisen kielitaidon kehittämisessä sekä puhekielen osaamisen merkitys on korostunut. Myös kielioppia opetetaan. Suomen kielen opinnot jakaantuvat työorientoivaan suomen kielen jaksoon sekä syventävään ammatillisen suomen kielen jaksoon, joka sisältää mm. työlainsäädäntöä, työsuojeluun liittyvää sanastoa ja käsitteistöä. |
Työelämätaitokoulutukseen sisältyy noin kuuden viikon työharjoittelujakso, jona aikana maahanmuuttajalla on ollut mahdollisuus tutustua suomalaiseen työelämään ja oppia käyttämään suomen kieltä arkipäivän työtilanteissa. Näin maahanmuuttajat ylittävät työelämän ensimmäisen kynnyksen ja oppivat ottamaan itse vastuun työelämään sijoittumisesta. Jokaiselle opiskelijalle on pyritty löytämään omaa ammattia tai toivetta vastaava harjoittelupaikka. Etusijalla on pidetty sellaisten harjoittelupaikkojen hankkimista, johon voisi olla mahdollisuus myös työllistyä Työharjoittelun aikana suomen kieli kehittyy. Maahanmuuttajan käsitys ammatista ja sen vaatimuksista Suomessa usein selkiytyy harjoittelun kautta. Kouluttaja; "Usein harjoittelun aikana opiskelijoiden toiveet muuttuvat ja sen kautta heille selviää, mitä työtä he tulevaisuudessa haluavat tehdä ja mitä eivät ainakaan halua tehdä. Työharjoittelun kautta häipyy epämääräiset odotukset työstä ja tilalle tulee oikeata tietoa ja kokemusta suomalaisesta työelämästä.". Harjoittelun kautta opiskelijat saavat vahvistusta suomen kielen taidolleen. Töitä on ollut helpompi kysyä työelämätaitokoulutuksen jälkeen. Harjoittelu on osoittautunut myös merkittäväksi maahanmuuttajien työllistämisen kanavaksi. Koulutuksen jälkeen opiskelijoille on yhdessä laadittu henkilökohtainen jatkosuunnitelma, mikä on merkitty osaksi työvoimatoimistoon kotoutumissuunnitelmaa. Moni maahanmuuttaja on mm. tarvinnut täydennyskoulutusta tiettyyn ammattiin, jotta hänellä olisi valmius vastaanottaa työpaikka omalta alalta. Koto-projektin työelämätaitokoulutuksen hyvät käytännöt maahanmuuttajien työllistämiseksi ovat pähkinänkuoressa:
|
|