Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

LUKI-MAMU –projektin  (1.8.2006 – 31.5.2008) tavoitteena oli selvittää lukutaidottomien maahanmuuttajien määrää ja tärkeimpiä taustatekijöitä Tampereen seudulla. Projektissa suunniteltiin ja kokeiltiin uusia koulutusmalleja sekä –menetelmiä kyseiselle asiakasryhmälle ja kehitettiin opiskelu- sekä oppimisvalmiuksien arvioimiseen liittyviä menetelmiä Tavoitteena oli myös kehittää palvelumallia, jonka kautta ohjaudutaan koulutuksiin, työharjoitteluun sekä kuntoutus- ja muihin palveluihin.

Sanoista teoiksi

Projekti käynnistettiin yhteistyöpalavereilla, joissa oli maahanmuuttajien palveluita tarjoavia toimijoita Pirkanmaan TE-keskuksen alueelta. Kokoontumisissa tarkasteltiin ja arvioitiin olemassa olevaa palvelujärjestelmää ja myös kehitettiin yhteistä mallia. Projektityötä tehtiin siis ei vain puhuen ja suunnitellen, vaan myös toimien ja toimeenpannen tavoitteiden mukaisia asioita.

Kohderyhmäanalyysin tiedot kerättiin työvoimahallinnon URA:sta Työministeriön luvalla. Tieto lukutaidottomuudesta saatiin virkailijoilta ja kouluttajilta. Epäselvissä tilanteissa projektityöntekijä tutki lukutaidon asteen. Tuloksena oli 311 primaaristi tai sekundaaristi lukutaidotonta maahanmuuttajaa Tampereen ja Ylöjärven työvoimatoimistojen alueilla. Lukumäärä on ”noinluku”, joka kasvaa ja kumuloituu.

Pilottikoulutukseen valitut alat

Pilottikoulutuksia toteutettiin kolme: (1) Luku- ja kirjoitustaitoa sekä ammatillisten opintojen perusteita, jossa tutkittiin, missä määrin keittiö-, siivous- ja käsityöalaa voi opiskella vähäisillä suomen kielen taidoilla. (2) Työpajan kautta työelämään – lukikoulutus maahanmuuttajille, jossa kokeiltiin suomen kielen opettamista työssäoppimispaikoilla sekä (3) Luku- ja kirjoitustaitoa oman kielen avulla, jossa tutkittiin omankielisen apuopettajan merkitystä alkuvaiheen oppimisprosessissa. Koulutusten esittely-DVD on tilattavissa TAKK:n maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuus koulutusalalta (www.tak.fi).

Arviointia kehitettiin

Menetelmiä opiskelu- ja oppimisvalmiuksien arvioimiseen kehitettiin. Saatuja kokemuksia ja tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisessa kehitystyössä. Nykytilanteessa ehdotetaan otettavaksi käyttöön koulutuskokeilut, joissa suomen kielen opettaja ja psykologi yhdessä arvioivat opiskelua yhden tai kahden viikon ajan antaen suosituksia eteenpäin.

LUKI-MAMU -projektin tulokset ja suositukset

1. Yli 300 aikuista, lukutaidotonta maahanmuuttajaa oli Tampereen seudulla projektin päättyessä huhtikuussa 2008. Määrä kasvaa uusien tulijoiden myötä. Määrä kumuloituu, koska luku- ja kirjoitustaidon oppiminen vieraalla kielellä on pitkäkestoinen prosessi jopa vuosissa mitaten.
   
2. Noin 15% kaikista ulkomaalaisista työnhakijoista on lähtökohtaisesti lukutaidottomia Tampereen seudulla. Tämä tulee huomioida kaikkien palvelujen suunnittelussa ja tarjonnassa. Noin 4% kaikista Tampereella asuvista ulkomaiden kansalaisista on lukutaidottomia.
   
3. Tampereen kaupungin ja muiden kuntien on lisättävä ja kehitettävä nimenomaan lukutaidottomille maahanmuuttajille tarkoitettuja työ- toimintapajoja, jotka mahdollistavat reittejä työelämään välityömarkkinoiden kautta. Luokkaopiskelun lisäksi lukutaidottomat henkilöt tarvitsevat erityisen paljon opiskelua työtoiminnan ääressä. Nykyisellään niin avoimet- kuin välityömarkkinatkaan eivät pysty täyttämään kasvavaa työssäoppimispaikkojen tarvetta.
   
4. Lukutaidottomien maahanmuuttajien ryhmää kuvaavia kohderyhmätietoja tulee käyttää palvelujen suunnittelussa ja kohdentamisessa. Tuloksia voidaan käyttää muualla Suomessa suuntaa-antavina perustietoina.
   
5. KOULUTUSMALLI: Suomen kieltä, luku- ja kirjoitustaitoa sekä ammatillisten aineiden perusasioita on mahdollista ja tuloksellista opettaa rinnakkain jo koulutusprosessin alkutaipaleella. Toiminnallinen opiskeleminen esim. keittiö- ja siivousalalla edistää luki- ja suomenkielen taitojen omaksumista ja päinvastoin.
   
6. KOULUTUSMALLI: Työssäoppimisjakson yhteydessä työpaikoilla on tuloksellista opettaa Suomen kielen ymmärtämis- ja puhe- sekä luku- ja kirjoitustaitoa. Etenkin lukutaidottomien henkilöiden koulutuksiin tulee lisätä mahdollisuuksia opettaa/opiskella työelämä- ja ammattialakohtaista kieltä työpaikoilla. Muutos tulee toteuttaa koulutusten opetussuunnitelmissa ja resurssoinnissa.
   
7. KOULUTUSMALLI: Apuopetus luku- ja kirjoitustaidottomien omalla äidinkielellä nopeuttaa suomen kielen oppimista. Lukutaidottomien maahanmuuttajien kouluttamiseen tulee varata resursseja niin, että jokainen opiskelija saa omankielistä apua oppimisprosessinsa kuluessa tasapuolisen määrän.
   
8. Väliinputoajaryhmien syntymiseen/lisääntymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajien kielikoulutusten ohjaus- ja valintaprosesseissa. Satojen henkilöiden hakupaperi- ja valintahaastattelujen sekä -testiprosessien yhteyteen tulee muodostaa järjestelmä, jonka avulla välttämättömät koulutuspolut turvataan.
   
9. Koulutuskokeilujärjestelmä suositellaan otettavaksi käyttöön niin lukutaidottomien kuin muidenkin maahanmuuttajien oppimis- ja opiskeluvalmiuksien sekä -vaikeuksien arvioimisessa. 1-2 viikkoa kestävän kokeilun tuloksena suomen kielen opettaja ja psykologi tekevät suositukset, kuinka henkilön oppimisprosessi on tuettavissa optimaalisimmin eteenpäin. Opiskelijavalinnoissa on huomioitava koulutuskokeilun tulos.
   
10. Aktiivista, tulkattua palvelua tarvitaan lisää kuntoutus- ja työkyvynarviointiin ohjautumisessa luku- ja kirjoitustaidottomien kohdalla. Tasa-arvoisuutta painottava palvelujärjestelmämme perustuu omaehtoiseen tiedonhankintaan ja lainmukaisten etujen hakemiseen. Tähän eivät lukutaidottomat, ulkomaalaissyntyiset pysty. Lähes puolella kohderyhmän henkilöistä on opiskelua ja työllistymistä haittaavia sairauksia, joiden hoitaminen jää toteutumatta ilman aktiivista, lukutaidottomuuden huomioivaa palveluohjausta.