Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

"Heti Suomeen tultuani vuonna 2001, aloin aktiivisesti opiskella suomea. Kävin vuonna 2002 työnhakukurssin. Kahdesta käymästäni suomen kielen kurssista sain todella hyvät arvostelut ja kiitosta aktiivisuudestani. Minulla on vahva kokemus kaikenlaisista huolto- ja asennustöistä kotimaassani, missä olen saanut insinöörin koulutuksen ja toiminut lentokoneinsinöörinä.  Tavoitteenani on ollut löytää töitä Suomesta käyttäen hyväksi aikaisempaa koulutustani ja työkokemustani. Pääsin vuonna 2003 elektroniikka-asentajan koulutukseen, jonka suoritin 1,5 vuodessa näyttöineen kiitettävin arvosanoin. Minua kiinnosti vielä CNC-automaatioasentajan koulutus, mihin pääsinkin lähes heti edellisen koulutuksen jälkeen. Jo koulutuksen aikana pääsin töihin alan yritykseen, missä työni vakinaistettiin keväällä 2006."

- CNC-automaatioasentajan koulutukseen osallistunut, vuonna 1950 syntynyt mies

"Tulin Suomeen vuonna 2000. Minulla on kotimaastani aikaisempaa alan työ- ja koulutuskokemusta. Olen opiskellut Ukrainassa ammattikoulussa myyjäksi ja suorittanut lisäksi kirjanpidon kurssin ja tilintarkastuskoulun. Minulla on myös työkokemusta kirjanpitäjän töistä. Suomeen tultuani opiskelin kielen ja suuntauduin samalle alalle kuin kotimaassani.  Suoritin Suomessa työvoimakoulutuksena yrittäjän ammattitutkinnon sekä taloushallinnon ja myynnin ammattitutkinnon. Heti myynnin ammattitutkinnon suoritettuani sain alan töitä ja työsuhteeni vakinaistetaan lähiaikoina."

- Myynnin ammattitutkintoon osallistunut, vuonna 1971 syntynyt nainen

Edellä olevat esimerkit on poimittu ammatillisen työvoimakoulutuksen suorittaneiden maahanmuuttajien haastatteluista.

Tutkimustietoa koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen

Työvoimatoimisto on ostanut kohdennettuja ammatillisia työvoimakoulutuksia maahanmuuttajaryhmille mm. puhdistuspalvelu-, sosiaali- ja terveys- sekä kuljetusalalle. Tavoitteena on kuitenkin yhä enenevässä määrin, että maahanmuuttajat opiskelisivat ammattiin integroidusti valtaväestön kanssa. Integroiduissa ryhmissä toteutuu kotoutumisen periaate parhaimmillaan. Maahanmuuttajalle on oltava tarjolla tukea ja ohjausta opintojen aikana.

Tampereen työvoimatoimistossa on meneillään hanke, jonka tavoitteena on edistää maahanmuuttajien pääsyä suomalaisten kanssa yhdessä tapahtuviin ammatillisiin työvoimakoulutuksiin. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa maahanmuuttajien osallistumisesta ammatillisiin koulutuksiin ja selvittää maahanmuuttajien ohjauksen ja tuen tarpeita koulutuksesta suoriutumiseksi. Saatua tietoa voidaan hyödyntää jatkossa työvoimakoulutusten suunnittelussa, hankinnassa ja toteutuksessa.

Yhteistyötä hankkeen aikana tehdään koulutussuunnittelijoiden, työvoimatoimiston kurssikummien, eri kouluttajien, työnantajien ja maahanmuuttajien kanssa. Tarkoituksena on tarkastella koko työvoimakoulutusprosessia maahanmuuttaja-asiakas huomioiden. Hanke jatkuu vuoden 2007 loppuun, tähän mennessä on selvitetty maahanmuuttajien hakeutumista ja pääsyä koulutukseen sekä koulutuksen onnistumista.

Selvitys ohjauksen ja tuen tarpeesta

Hankkeen alussa tehtiin selvitys, jonka tavoitteena oli tuottaa sekä määrällistä että laadullista tietoa maahanmuuttajien ammatilliseen työvoimakoulutukseen hakeutumisesta, pääsystä ja osallistumisesta. Selvityksessä otettiin tarkastelun kohteeksi vuosina 2004 ja 2005 alkaneet, Tampereen työvoimatoimiston ostamat ammatilliset työvoimakoulutukset, joissa tavoitteena on suorittaa osa- tai kokotutkinto. Selvityksessä tarkasteltiin niitä ammatillisia työvoimakoulutuksia, joita ei ole kohdennettu erityisesti maahanmuuttajille. Selvityksen aineistona olivat työvoimatoimiston asiakastietojärjestelmästä (ura) tehdyt tilastoajot koskien maahanmuuttajien hakeutumista ja pääsyä ammatillisiin työvoimakoulutuksiin sekä koulutuksen suorittaneiden/keskeyttäneiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden haastattelut.

Kielen kanssa vaikeuksia, työssä oppiminen parasta

Selvityksessä haastateltiin 14 ammatillisen työvoimakoulutuksen suorittanutta tai keskeyttänyttä maahanmuuttajaa. Haastattelujen kautta pyrittiin saamaan maahanmuuttajien subjektiivisia kokemuksia koulutukseen hakeutumisesta ja koulutukseen osallistumisesta. Haastattelujen  koko tulos on koottu oheiseen tarinaan tyyppitapauksesta, joka on koottu useimmin esiintyneistä vastauksista.

Koulutukseen hakijat tiesivät, että ilman suomalaista koulutusta ja tutkintoa täällä on vaikea saada töitä. Hakijat olivat tyytyväisiä päästessään koulutukseen ja tavoitteena oli paitsi suomen kielen taitojen parantaminen, erityisesti ammattisanaston osalta, myös tutkinnon suorittaminen. Aikaisempaa kokemusta ei opinnoissa luettu hyväksi, toiveita koulutuksen suhteen sai esittää, mutta niillä ei ollut vaikutusta koulutuksen sisältöön.

Opiskelu koettiin usein yksinäiseksi, tuntui, että ohjaajalta ei saa tarpeeksi tukea. Vaikeudet opinnoissa liittyivät lähinnä suomen kieleen, kirjalliset tehtävät olivat vaikeita, puhuminen helpompaa. Vaikeuksista huolimatta opintojen keskeyttämistä ei ajateltu.

Parasta opiskelussa olivat työssäoppimisjaksot. Opiskelijat otettiin työyhteisöissä hyvin vastaan, työkaverit auttoivat vaikeissa paikoissa. Harjoittelujaksojen aikana opittiin uusia asioita enemmän kuin koulussa ja itseluottamus kasvoi. Harjoittelupaikkaa vain ei itse ollut kovin helppo löytää.

Koulutuksen aikana opiskelijoiden suomen kielen taito on kehittynyt, he ovat tutustuneet suomalaiseen kulttuuriin ja ihmisiin, kehittäneet osaamistaan ja oppineet uusia asioita. Nyt edessä on työpaikan löytäminen. Se on kiinni ennen kaikkea omasta aktiivisuudesta, kouluttajalta ja työvoimatoimistosta opiskelijat eivät ole tukea saaneet.

Yksityiskohtaisemmat tulokset oheisessa tyyppitarinassa:

Minun opiskelutarinani

Tilastollista tietoa

Maahanmuuttajia haki tarkastelun kohteena oleviin ammatillisiin työvoimakoulutuksiin vuosina 2004 ja 2005 yhteensä 661. Maahanmuuttajien osuus kaikista hakijoista oli 10,9 %. Koulutuksiin haki eniten venäjän kansalaisia. Toiseksi eniten hakijoissa oli sellaisia maahanmuuttajia, joilla on suomen kansalaisuus, mutta heidän äidinkielensä on muu kuin suomi. Hakijoista 60 % oli miehiä. Maahanmuuttajia haki eniten linja-autonkuljettaja- ja myynnin ammattitutkinto koulutuksiin.

Koulutuksiin hakeneista maahanmuuttajista 22 % hyväksyttiin koulutuksiin. Paras valintaprosentti maahanmuuttajien kohdalla oli kone- ja metallialan perustutkinto/koneistajan ammattitutkinto koulutuksiin, joihin maahanmuuttajahakijoista valittiin 66 %.

Koulutusten jälkeen sulussa mainittu alkaneiden koulutusten määrä v. 2004 ja 2005.

Hyväksytyistä 145 maahanmuuttajasta 136 maahanmuuttajaa aloitti koulutuksen.
Selvityksen teon hetkellä loka-marraskuussa 2006, 136 aloittaneesta maahanmuuttajaopiskelijasta 77 oli suorittanut koulutuksen loppuun, 31 keskeyttänyt koulutuksen ja 28 jatkoi edelleen koulutuksessa. Yleisimmät keskeyttämisen syyt ovat olleet: henkilökohtaiset syyt (9) ja siirtyminen toiseen koulutukseen (8). Koulutuksen suorittaneista maahanmuuttajasta 47 % on suorittanut koulutuksen päätteeksi näytön/näytöt.

Koulutuksen vaikuttavuutta seurataan myös koulutuksen suorittaneille tehdyllä kyselyllä 2 kuukautta koulutuksen jälkeen. Samoin selvityksen teon aikana on tarkasteltu koulutuksen suorittaneiden tilannetta.

Ei tietoa = asiakkaan työnhaku ei voimassa tai ei ole tarkempaa tietoa asiakkaan tilanteesta kyseisellä hetkellä
Työvoiman ulkopuolelle = sairasloma, ulkomaanmatka, eläke yms.

Kaksi kuukautta koulutuksen jälkeen tehdyn kyselyn perusteella on koulutuksen suorittaneista 23,4 % ilmoittanut olevansa työssä ja 42,9 % olevansa työttömänä. Selvityksen tarkasteluhetkellä työssä olevien ja työttömien prosentit ovat juuri päinvastaiset verrattuna kaksi kuukautta koulutuksen jälkeen tehtyyn kyselyyn. 

Lisätietoja:

Tampereen työvoimatoimisto

www.mol.fi/tampere