Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus toteutti yhteistyössä Tampereen ammattiopiston, työvoimatoimistojen ja Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen kanssa heinäkuusta 2007 toukokuuhun 2008 kestäneen ESR-rahoitteisen valmennusprojektin. Projektin tavoitteena oli löytää jatkopolku eli työ- tai opiskelupaikka 30 maahanmuuttajataustaiselle työnhakijalle ja luoda työelämäkynnyksen ylittämistä helpottavaa verkko-oppimisen mallia opiskelijoiden tueksi ja turvaksi.

Tulokset puhuvat puolestaan

Projekti onnistui monessa asiassa: oppisopimuksia solmittiin viiden kuukauden työvoimapoliittisen koulutuksen päätteeksi 6, projektin aikana työsuhteita solmittiin 11 kappaletta ja lyhyen ammatillisen koulutuksen jälkeen projektin loppuvaiheessa työsuhteita on solmittu vielä 3 lisää. Osallistuneista 2 on ammatillisessa koulutuksessa.

Polkua edettiin askel askeleelta

Opiskelijoita ohjattiin, tuettiin ja kannustettiin koulutuksen aikana intensiivisesti. Seitsemän viikon mittaisen lähiopetusjakson kuluessa luotiin ensimmäinen suunnitelmallinen tavoitepolku jokaiselle opiskelijalle. Tätä polkua tarkennettiin kolmen kuukauden työssäoppimisen aikana toistuvasti. Tavoitepolkuun sisällytettiin suomen kielen taidon kohentamista, (oppisopimus)työsuhteeseen johtavan työssäoppimispaikan löytyminen, tarvittavien lupien ja passien hankkiminen (työturvallisuuskortti, hygieniapassi yms.), itsetunnon ja omatoimisuuden kasvattamista, uusien verkkotyövälineiden (esim. skype, wiki, moodle, digikuvan siirto, äänitysohjelmat) opiskelua ja oman osaamisen dokumentaation harjoittelua.

Työssäoppimista seurattiin

Jokaisen opiskelijan valitsemaa polkua ohjattiin tarkasti ja kouluttajat vierailivat säännöllisesti työssäoppimisen paikoilla keräämässä tietoja, tukemassa oppimisen etenemistä ja kannustamassa opiskelijaa ja tarvittaessa myös työpaikkaohjaajaa. Opiskelijat laativat koko ajan omia oppimisen tavoitteita ja etenivät polkua eteenpäin usean kouluttajan ohjaamana. Työelämäyhteyksiä luotiin huomattava määrä, sillä jokaiselle päämäärätietoiselle opiskelijalle etsittiin työssäoppimispaikaksi yritys, jossa oikeasti tarvittiin uusia työntekijöitä. Työpaikkayhteyksiä keräsi ja työssäoppimispaikkojen kiertoa koordinoi projektissa koko ajan yksi kokoaikainen työntekijä.

Monenlaisia oppijoita ja tapoja oppia

Opiskelijan itsensä tehtäväksi jäi konkreettinen oman osaamisen näyttäminen työssä ja tutustumisvaiheen jälkeen luotiin heti uusi tavoite, jonka perusteella ammattitaitoa lähdettiin täydentämään kyseiseen työhön sopivaksi. Osalle riitti lyhyt erikoistumiskoulutus, osa ohjautui ammatilliseen koulutukseen ja osan kohdalla oppisopimusprosessi lähti käyntiin. Opiskelijan oma motivaatio oli keskeisessä asemassa: mikäli työ ja opiskelija eivät kohdanneet, opiskelijalle laadittiin kielen oppimisen suunnitelma ja työssäoppimista hyödynnettiin sosiaalisten, kielellisten ja tietoyhteiskuntataitojen kasvattamiseen. Tämä onnistui hyvin, sillä työpaikoilla kiersi työelämäopettajan lisäksi (tarvittaessa) myös suomen kielen opettaja, jota tuki verkko-oppimiseen erikoistunut maahanmuuttajaopettaja.

Kahden oppilaitoksen projektissa kulmakiveksi nostettiin yhteistyö: ohjausringissä toimi tiiviisti 4 henkilöä ja  opiskelijat tutoroivat toinen toisiaan yhteisissä palautetilaisuuksissa ja verkko-oppimisympäristössä. Uusien välineiden käyttö otettiin innokkaasti vastaan ja henkilökohtaistaminen on näin tehty tutuksi jo työelämäpolun alkuvaiheessa. Konkreettisin ja suorin hyöty tuleville ammattitutkinnon suorittajille on varmaankin oman osaamisen tarkasteleminen ja näyttäminen: kun pystyy näyttämään mitä jo osaa, työpaikalla on helppo laatia kehittymissuunnitelma, jotta osaava työvoima ja sen puute voivat kohdata.

Koko prosessi ja tulevaisuuden toiveet on kirjattu avoimeen wikiympäristöön osoitteessa: http://katanopso.pbwiki.com/.