Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Monikulttuuriset Rekrytointimessut järjestettiin ensimmäistä kertaa Tampere-talossa lokakuussa 2005. Erilaisista kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä sekä monikulttuurisuudesta muuten kiinnostuneita kävijöitä messuilla oli 600-700. Aktiivinen osanotto osoitti hyvin tämän tyyppisten tapahtumien tärkeyden.

Ensimmäisten messujen järjestäjä oli seutukunnalliseen Työn Tiet -työllisyyshankkeeseen osana kuulunut Masto-hanke, joka tarjosi maahanmuuttajille suomen kielen koulutusta ja yksilö-ohjausta työllistymisen tukemiseksi.

Rekrytointimessut järjestettiin uudelleen maaliskuussa 2006, tällä kertaa suunnattuna työvoiman kysyntäaloille, eli teknologia- ja rakennusteollisuuden sekä palvelualojen rekrytointimessuina.

Kolmannen kerran Rekrytointimessut järjestettiin tammikuussa 2007 yhteistyössä Puuttuva lenkki -hankkeen ja muun muassa Tampereen työvoimatoimiston, Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen ja Keski-Pirkanmaan työvoimatoimiston kanssa.

Rekrytointimessuista on täten muodostunut käytäntö, jossa hankkeiden jälkeen messujen koordinointia jatkavat olemassa olevat vakituiset toimijat. Rekrytointimessuilla maahanmuuttajat ovat luonnollisena osana messujen kävijäkuntaa, ja muun muassa maahanmuuttajien työllistymistä tukevilla projekteilla on mahdollisuus toimia näytteilleasettajina messuilla.

Työnantajia kaivataan enemmän mukaan

Rekrytointi oli messuilla esillä laajassa mielessä, eli näytteilleasettajina oli työnantajatahojen lisäksi runsaasti koulutuksen tarjoajia, maahanmuuttajia mm. työllistymisessä tukevia projekteja ja järjestöjä, maahanmuuttajien omia yhdistyksiä sekä muita tahoja, kuten esim. Ensimetri, Osuustoimintakeskus ja SAK. Näytteilleasettajia ensimmäisillä messuilla oli yhteensä 32.

Työnantajatahoja messuille kuitenkin kaivattiin lisää. Yritysten osallistuminen messuille jäi  ensimmäisenä kertana vielä vähäiseksi. Markkinoinnin puutteesta järjestäjät eivät kuitenkaan usko olleen kyse (radiomainonta, lehtimainonta, suoramarkkinointi kirjeitse ja henkilökohtaisesti).

Lisää tietoa, lisää ymmärrystä monikulttuurisuuden eduista

Ensimmäisille tämän tyyppisille messuille yritysten kynnys osallistua on varmasti vielä korkea. Osittain syynä olivat varmasti monissa yrityksissä meneillään olleet YT-neuvottelut. Osittain yrityksissä kuitenkin ehkä vaikuttavat vielä negatiiviset asenteet ja pelko uutta ja erilaista kohtaan. Juuri tällaisten tapahtumien ja julkisuuden kautta asiat alkavat pikku hiljaa kuitenkin muuttua ja yritykset alkavat ymmärtää monikulttuurisissa työntekijöissä olevan potentiaalin. Tutkitustikin monimuotoisessa työyhteisössä lisääntyy joustavuus, innovatiivisuus ja avoimuus. Asiakaskunnan tarpeet myös ymmärretään paremmin, jolloin myös tuottavuus lisääntyy. Yhtenä tavoitteena messujen järjestäjillä olikin herättää keskustelua monikulttuurisuuden positiivisista puolista, ja siinä onnistuttiinkin.

Palaute kannustaa ja auttaa kehittämään tapahtumaa

Messuilla kerätyn palautteen mukaan messut olivat todella tarpeelliset sekä näytteilleasettajien että messukävijöiden mielestä. Näytteilleasettajien mielestä tilaisuus vastasi heidän odotuksiaan tai ylitti ne 95 prosenttisesti, ja lopuille viidelle prosentillekin tilaisuus oli positiivinen yllätys, koska he eivät odottaneet mitään. Messut olivat näytteilleasettajien mielestä myös todella tarpeelliset (86 %) tai jonkin verran tarpeelliset (14 %). Melkein kaikki näytteilleasettajat osallistuisivat tämän tyyppisille messuille myös tulevaisuudessa uudelleen.

Messukävijöistä vain pieni osa vastasi palautelomakkeisiin, mutta tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina. Yli puolet vastanneista sai messuilta sitä mitä odottikin. Vastaajista osa  oli kuitenkin sitä mieltä, että messut eivät vastanneet heidän odotuksiaan. Selkeäksi syyksi nousi tietenkin se, että messuilla oli liian vähän yrityksiä näytteilleasettajina.

Messut koettiin kuitenkin yli 80 prosentin mielestä todella tarpeellisiksi. Mielenkiintoista oli myös se, mitä kautta messukävijät tiedon messuista saivat. Melkein puolet vastaajista sai tiedon lehtimainonnan kautta. Tuttavien kautta tiedon sai noin kolmannes. Muuta kautta, kuten verkkosivuilta, kielikurssilta, työn kautta, ilmoitustaululta, radiosta tai työvoimatoimistosta sai tiedon noin 20 % vastaajista. Suurimmaksi osaksi vastaajat olivat tulossa messuille uudelleen myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

Tampereen kaupunki

www.tampere.fi/projektit

www.tyollisyysportti.fi