« Takaisin edeltäneelle sivulle

Ei vain akkojen ammatti - miehiä lähihoitajiksi

- "Akkojen ammatiksi" mielletty hoitotyö ei ole tippaakaan pois miehisyydestä. Parta kasvaa edelleen, hekottelivat sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon osallistuneet miehet, jotka ovat saaneet asiakkailta, niin päiväkotilapsilta kuin vanhuksilta, varauksettoman positiivista palautetta.

Kaksi miehille suunnattua sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon valmistavaa lähihoitajakoulutusta järjestettiin Ylöjärven ja Tampereen työvoimatoimistojen ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen yhteistyönä.

Kolmea heti alkuvaiheessa keskeyttänyttä lukuun ottamatta kaikki muut suorittivat koko tutkinnon ja kumpikin ryhmä työllistyi sataprosenttisesti. Monella oli valmistuessaan useita työpaikkoja tarjolla. Osa olisi työllistetty jo ensimmäisen tutkinnon osan työssä oppimisjakson perusteella. Työnantajat ovat pitäneet erittäin myönteisenä sitä, että tällaisella koulutuksella ja kampanjalla tehdään alaa tunnetuksi ja tavoiteltavaksi myös miehille.

Koulutuksista saatujen hyvien kokemusten ja tulosten toivotaan madaltavan hakeutumiskynnystä sen verran, että tulevaisuudessa kaikkiin sosiaali- ja terveysalan työvoimakoulutuksiin hakee sekä miehiä että naisia.

"Miehiset" osiot koulutukseen hakeutumisen porkkanana

Koulutuksen tarkoituksena oli tehdä tunnetuksi sosiaali- ja terveysalalla tehtävää työtä myös miehille, madaltaa hakeutumiskynnystä ja edistää näin heidän sijoittumistaan alalle, sillä sosiaali- ja terveysala on ollut perinteisesti varsin naisvaltainen ala.  Kuitenkin lasten ja nuorten kanssa tehtävästä työstä vammais- ja vanhustyöhön kaivattaisiin kipeästi lisää miehiä ja miehen mallia. Tärkeää se on myös työyhteisöjen näkökulmasta. Miehet ovat toistaiseksi olleet arkoja hakeutumaan alalle ja heitä haluttiin rohkaista kertomalla jo kouluttautuneiden miesten ja työnantajien hyvistä kokemuksista, mutta myös työllistymismahdollisuuksista.

Koulutus antoi mahdollisuuden suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Houkutuksena koulutukseen lähtemiselle käytettiin perinteisesti miehisiksi koettujen osioiden liittämistä koulutukseen. Miehet voivat valita esimerkiksi järjestysmiehen valtuudet antavan osion, henkilö- ja tuoteriskien hallintaan liittyviä sekä kiinteistönhoitajan ammattitutkinnon opintoja.  Ajatuksena oli, että valinnaisista opinnoistaan riippuen he voisivat toimia esimerkiksi sosiaalitalonmiehinä erilaisissa toimintayksiköissä. Yksi keskeinen ajatus oli myös, että miehet pystyvät hyödyntämään ja vahvistamaan jo perinteisiä osaamisen alueitaan ja tuomaan miehen mallin naisvaltaisiin toimintayhteisöihin.

Työnantajat ovat pitäneet näitä lisiä tärkeinä, sillä turvattomuus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä on lisääntynyt. Kotihoidossa, palvelutaloissa ja laitoksissa kaivataan usein myös pientä nikkarointiapua ja talonmiehen taitoja.

Hyvä kumppanuus oli kaiken a ja o

Koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja työllistymisen tukemisessa tehtiin tiivistä kumppanuustyötä työnantajien ja työvoimatoimiston kanssa.  Koulutuksesta tiedotettiin erilaisia tiedotusvälineitä, verkostoja ja kanavia hyödyntäen, kuten radiossa, televisiossa, aikakauslehdissä, sanomalehdissä, netissä sekä varta vasten järjestetyissä, miehille suunnatuissa tiedotustilaisuuksissa. Myös muista oppilaitoksista käytiin tutustumassa miesten koulutukseen.

Ennen koulutuksen alkamista koottiin oma työelämän edustajista koostuva yhteistyöverkosto, jolla tuettiin miesten työllistymistä. Suurimman työnantajan edustaja oli Tampereen kaupunki, mutta myös yksityisten palvelujen tarjoajien kanssa toimittiin yhteistyössä. Koulutuksella oli oma, työnantajien, koulutuksen ostajan, työpaikkaohjaajien, opiskelijoiden ja kouluttajien edustajista koostuva ohjausryhmä, joka kokoontui säännöllisesti koordinoimaan, arvioimaan, ohjaamaan ja kehittämään projektin toteutusta. Painopisteenä olivat eri tahojen kokemukset ja palautteet projektin eri vaiheissa, tiedotuksen suunnittelu sekä työllistymisen edistäminen.. Työnantajien edustajat kävivät lisäksi kertomassa opiskelijoille lähihoitajan työstä, osaamistarpeista ja työllistymismahdollisuuksista. Myös työvoimatoimiston kurssikummi antoi aktiivisesti ohjausta tarpeen mukaan.

 

Mahdollisimman realistista tietoa käytännön työstä

Ennen valintoja koulutuksista pidettiin avoimet tiedotustilaisuudet, joissa kerrottiin sosiaali- ja terveysalasta, koulutuksesta, ammattitaitovaatimuksista, näyttötutkinnosta sekä työllistymismahdollisuuksista.  Kummassakin koulutuksessa tehtiin ensin paperivalinnat ja niiden pohjalta haastatteluihin ja testeihin kutsuttiin 40 henkilöä. Myös valinnoissa oli mukana työnantajan edustajat, kurssikummi, ammatinvalinnan psykologi, valmistumisvaiheessa oleva miespuolinen lähihoitajaopiskelija sekä koulutuksen edustajat. Tavoitteena oli antaa mahdollisimman realistista ja informatiivista tietoa alasta ja tutkinnosta niin, että jokainen myös tietäisi, mitä tutkinto ja työ lähihoitajana merkitsee käytännössä ja millaiset työllistymismahdollisuudet alalle on. Valintaan liittyi vielä yksilö- ja ryhmähaastattelut, psykologin testit sekä terveydentilan kartoitus.                                                                                                                    

Riittävällä ohjauksella mahdollistettiin henkilökohtaistaminen tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa. Ohjauksesta vastasivat pääosin näyttötutkinnosta vastaavat kouluttajat. Ohjaukseen osallistuvat tutkinnon eri vaiheissa myös työelämän edustajat.

 

Lähihoitajamiehet vietiin käsistä

Koulutuksen keskeytti aivan alkuvaiheessa kolme miestä ensimmäisestä ryhmästä(terveydelliset syyt, työllistyminen). Muut suorittivat koko tutkinnon ja kummastakin ryhmästä työllistyivät kaikki. Monella oli valmistuessaan useita työpaikkoja tarjolla. Osa olisi työllistetty jo ensimmäisen tutkinnon osan työssä oppimisjakson perusteella. Työnantajat ovat pitäneet erittäin myönteisenä sitä, että tällaisella koulutuksella ja kampanjalla tehdään alaa tunnetuksi ja tavoiteltavaksi myös miehille.

Asiakkailta, niin päiväkotilapsilta kuin vanhuksilta, miesharjoittelijat ovat saaneet varauksettoman positiivista palautetta.

- Vanhainkodin miehiin syntyy heti hyvä suhde, varmaan he kokevat meidät enemmän vertaisikseen kuin parikymppiset naishoitajat, pohtii yksi miesopiskelijoista.

Omassa tuttavapiirissä miesten hakeutuminen lähihoitajakoulutukseen on otettu hyvin vastaan.

- Varsinkin naiset ovat kannustaneet ja sanoneet, että ?sä oot just sopiva hoitotyöhön?. Mehän ollaan melkein sankareita, miehet kuvailivat kokemuksiaan.

 

Miehiltä uusia näkökulmia käytännön työhön

Osa koulutukseen osallistuneista antoi myöhemmin palautteen, että kynnys lähteä hoiva-alalle oli matalampi, kun "ei tarvinnut lähteä käsistään ja hoitotaidoiltaan osaavampien naisten kanssa samaan ryhmään". Moni koki, että olisi ollut ahdistavaa olla täysin naisvaltaisessa ryhmässä ainoana tai lähes ainoana miehenä.

Naisvaltaisiin ryhmiin verrattuna miehet olivat projektiin osallistuneiden kouluttajien ja työelämän edustajien mukaan naisia kokonaisvaltaisemmin suhtautuvia, kriittisempiä (rakentavan), halusivat aina asioille perustelut ja käyttivät paljon miksi kysymystä. Hoitotaidot sujuivat harjoittelun jälkeen yhtä hyvin kuin naisilta. Myös miesnäkökulma tuli esiin käytännön työssä. Päiväkotien ja vanhainkotien henkilökunnat kiittivät, että he oppivat uusia asioita ja toimintatapoja miehiltä. Esimerkiksi lasten kanssa toimiessaan miehet ohjasivat sellaisiin leikkeihin ja toimintoihin, joita naispuoliset harvemmin järjestävät, kuten jalkapallo tai "eräretket" läheiseen metsään.

 

Lisätietoja:

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

www.tak.fi

 

 

 

   
« Takaisin edeltäneelle sivulle