Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Naisia kuljetusalalle –hanke syntyi perinteisesti miesvaltaisen kuljetusalan työvoiman tarpeesta.

Hankkeessa koulutettiin vuosina 2000 ja 2003 ennakkoluulottomasti työttömiä naisia "miesten töihin", linja-auton- ja yhdistelmäajoneuvon kuljettajiksi, korkeatasoisiksi kuljetusalan ammattilaisiksi. Lisäksi vahvistettiin naisten työmarkkina-asemaa perinteisesti miesvaltaisella alalla. Koska kuljetusala ei enää ole samalla tavalla fyysistä voimaa vaativa kuin aiemmin, on naisilla erittäin hyvät mahdollisuudet työllistyä linja-auton- ja yhdistelmäajoneuvon kuljettajiksi.

Hankkeella haluttiin myös parantaa naisten työllisyyttä ohjaamalla ja kouluttamalla heitä uuteen ammattiin ja sitä kautta työmarkkinoille ja elinkeinotoimintaan. Naisten työttömyysaste on perinteisesti ollut Suomessa pienempi kuin miesten, mutta 1990-luvun alun laman seurauksena tilanne muuttui naisille epäedulliseen suuntaan. Hankkeen alkaessa naisten osuus työttömistä Pirkanmaalla oli 50,4 prosenttia.

Tavoitteet korkealla - hyvä työllistyminen yllätti silti

Alkuperäisenä tavoitteena oli, että ammatillisen koulutuksen jälkeen työvoimatoimiston, kouluttajan ja TE-keskuksen yhteistyöllä saataisiin vähintään 60-70 prosenttia sijoitetuksi työhön tai jatkokoulutukseen kahden kuukauden kuluessa koulutuksen päättymisestä.

JAKK (Jalasjärven ammatillinen aikuiskoulutuskeskus) koulutti yhteensä 24 naista linja-autonkuljettajaksi (koulutukseen haki 180) ja 20 naista yhdistelmäajoneuvon kuljettajaksi (hakijoita 75). Linja-autonkuljettajiksi koulutetuille tarjottiin kaikille työtä heti koulutuksen jälkeen ja vuonna 2003 työssäoloprosentti oli erinomainen, 67.

Hyvänä tuloksena voidaan pitää myös sitä, että hankkeessa onnistuttiin poistamaan ennakkoluuloja kuljetusalan yrittäjiltä sekä alalla työskenteleviltä henkilöiltä.

Uusi malli kuljettajakoulutukseen

JAKK loi Naisia kuljetusalalle -hankkeessa uuden kuljettajakoulutuksen mallin. Siinä lähtötasoltaan henkilöauton ajo-oikeuden omaava opiskelija koulutetaan kuorma-auton ajo-oikeuteen ja edelleen pienoislinja-auton, linja-auton tai yhdistelmäajoneuvon ajo-oikeuteen. Oleellista oli opiskelijan kokonaisvaltainen kehittyminen sekä valmiudet miehiselle alalle ja uuteen ammattiin.

Opiskelijoille laadittiin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jonka mukaisesti koulutus johti kuorma-auton ajokortin suorittamisen jälkeen joko linja-auto- tai yhdistelmäajoneuvoajokortin suorittamiseen. Kuljettajakoulutus kesti keskimäärin 150 päivää.

Opiskelijat saivat myös oman kontaktityöpaikan, joka toimi käytännön työelämän mallina. Siellä tehtiin osa koulutukseen kuuluvasta ajoharjoittelusta sekä koulutukseen liittyvät työharjoittelut.

Hankkeessa tehtiinkin alusta asti jopa poikkeuksellisen tiivistä yhteistyötä kuljetusalan yritysten ja järjestöjen kanssa. Yritysten edustajat olivat mukana hankkeen ohjausryhmässä, mutta myös oppilasvalinnassa. Yritysedustajien aktiivinen läsnäolo oppilasvalinnassa todettiin hyväksi ja jatkamisen arvoiseksi käytännöksi.

Hyvät käytännöt käyttöön

JAKK halusi menestyksekkäälle Naisia kuljetusalalle -hankkeelle myös jatkoa. Hankkeen hyvien käytäntöjen pohjalta JAKK onkin myöhemmin toteuttanut muun muassa Naisia rakennusalalle -koulutuksia sekä NaisWay -Naisenergiaa kuljetus- ja logistiikka-alalle -hankkeen.

Katso myös:

NaisWay - naisenergiaa kuljetukseen ja logistiikkaan