Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Koho-yksilöohjauksen tavoitteena oli auttaa ammatillista koulutusta vailla olevia nuoria ammatillisen tulevaisuutensa pohdinnassa.

Yksilöohjauksen toteutuksesta vastasi Silta-Valmennusyhdistys yhteistyössä Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja Tampereen työvoimatoimiston kanssa. Asiakkaina olivat tamperelaiset, vailla ammatillista koulutusta olevat tai ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet 17-24 -vuotiaat nuoret. Useimmat nuorista olivat sosiaalitoimen ja työhallinnon yhteisasiakkaita.

Yksilöohjaustyö oli pitkäjänteistä ja intensiivistä. Tukena oli eri asiantuntijoista koottu moniammatillinen tiimi. Nuorten palaute yhteistyöstä oli hyvää, palvelu koettiin tarpeelliseksi.

Palvelua kehitettiin asiakaspalautteen pohjalta koko hankkeen ajan vastamaan mahdollisimman hyvin tarvetta ja toimintamalli vakiinnutettiinkin hankkeen päätyttyä. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi ostaa Silta-Valmennusyhdistykseltä yksilöohjauspalvelua ainakin vuoden 2009 loppuun.

Systemaattista työskentelyä ja yhteisiä menetelmiä nuorten ohjaamiseksi

Vuonna 2003 Tampereen kaupungin sosiaalitoimessa oli toimeentulotukiasiakkaina 2304 alle 25-vuotiasta nuorta. Heistä yli 900 oli saanut toimeentulotukea yhtäjaksoisesti yli 6 kuukautta. Sosiaalitoimen näkemyksen mukaan monia palveluja tarvitsevien nuorten määrä oli kasvussa.

Tavoitteena oli tarjota nuorille neuvontaa, ohjausta ja tukea ammatillisen tulevaisuuden pohdintaan. Lisäksi tavoitteena oli kehittää yksilöohjauksen rinnalla toteutettavia toiminnallisia työmenetelmiä, sekä kehittää viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyörakenteita ja systematisoida nuoren sijoittumiseen liittyvän yhteistyöverkoston työskentelyä.

Yksilöohjaustyötä tukevia ryhmäpalveluita tuotettiin muun muassa Raha-automaattiyhdistyksen hankkeilla.

Yli puolet nuorista työharjoitteluun tai koulutukseen

Vuosina 2003-2004 yksilöohjauksessa aloitti yhteensä 384 nuorta, joista loppuun saakka oli mukana 296. Nuorista 88 (23 % aloittaneista) keskeytti ohjauksen.

Suurin osa nuorista oli keskeyttänyt ammatilliset opinnot. Ammatillinen tutkinto oli vain 11 %:lla, kun taas 55 %:lla ammatillinen koulutus oli jäänyt kesken. Kaikkiaan 34 % nuorista ei ollut aloittanut mitään ammatillista koulutusta peruskoulun jälkeen.

Nuori asioi Kohossa keskimäärin neljästä viiteen kuukautta. Jos työstettäviä asioita oli enemmän, tai omaa pysyvämpää paikkaa oli vaikea löytää, ohjaus kesti pitempään.

Nuoret suuntautuivat välittömästi Kohon jälkeen yleisimmin työharjoitteluihin (37 %), koulutukseen (23 %), palkkatöihin (11 %) tai kuntoutuspalveluihin, kuntouttavaan työtoimintaan tai muihin projekteihin (17 %). Työttömäksi jäi 12 %.

Palvelua kehitettiin nuorten palautteen perusteella

Nuorilta kerättiin systemaattisesti palautetta ohjauspalvelun laadusta ja vaikuttavuudesta asiakaskysellyllä, jossa kysyttiin mm. mitä muutosta projektin palveluihin osallistuminen toi nuoren elämään, mikä oli parasta Kohon palveluissa ja mitä tulisi muuttaa tai kehittää. Asiakaspalautteen keräämisen päätavoitteena oli saada palvelu vastaamaan paremmin tarvetta.

Palautteet olivat pääasiassa erittäin myönteisiä. Vuosina 2003-2004 yksilöohjaukseen osallistuneista  asiakkaista 37 % asiakkaista piti palvelua itselleen tarpeellisena ja 60 % erittäin tarpeellisena.

Pitkäjänteistä ja intensiivistä ohjausta

Nuoret ohjattiin yksilöohjaukseen pääsääntöisesti viranomaisten ja ammattioppilaitosten kautta. Yksilöohjaus perustui verkoston käyttöön. Tehtävänä oli koota nuoren tueksi ne palvelut, joita hän tarvitsi elämänhallintansa vahvistamiseen. Käytännössä se tarkoitti neuvontaa, ohjausta ja valmennusta niille nuorille, jotka tarvitsivat omien asioidensa eteenpäin viemiseen enemmän tukea ja intensiivisempää työskentelyä, mitä sosiaalitoimen tai työhallinnon peruspalvelut pystyvät tarjoamaan.

Ohjaus koostui tutustumiskäynnistä, tavoitteiden ja ohjaustarpeiden alustavasta selvityksestä aloituskeskustelussa, ohjaustapaamisista, jatko-ohjauksesta ja palautteesta. Tapaamisten kesto oli 1-1,5 tuntia ja tapaamisia pidettiin keskimäärin joka toinen viikko. Koko yksilöohjausprosessin tavoitekesto oli noin puoli vuotta.

Yksilöohjaustyötä teki kuuden hengen moniammatillinen tiimi, johon kuului asiantuntijoita sosiaalitoimistosta, työvoimatoimistosta, Kelasta, ammattioppilaitoksista sekä työharjoittelujen osalta työnantajia.

Lisäeväitä ryhmätoiminnasta

Yksilöohjauksen tukena Pelkkä yksilöohjaus ei yleensä riittänyt, eikä antanut nuorelle tarpeeksi eväitä tilanteensa eteenpäin viemiseksi. Yksilöohjausta tukivat muut käytössä olleet palvelut, ohjaava koulutus (Koho-kurssi), työ- ja toimintakyvyn selvitysjaksot (Tyto-jaksot) sekä ryhmävalmennukset (Kipinä ja työnhakuklubi). Ryhmämuotoinen toiminta ja ohjattu työkokeilu tarjosivat nuorelle kentän uusien kokemusten kartuttamiseen sekä ohjaajan ja vertaisryhmän apuun. Olennaista näiden eri toimintojen hyödyntämisessä oli se, että nuori sai apua oppimiskokemusten pohdintaan.

Nuorten yksilöohjaukselle edelleen suuri tarve

Yksilöohjauksen asiakasmäärät ovat pysyneet tasaisina. Vuonna 2005 työharjoitteluun sijoittui 25 %, koulutukseen 19 %, palkkatyöhön 16 % ja muuhun toimintaan 25 % asiakkaista. Keskeyttäneitä oli 8 %. Olennaisin muutos on keskeyttäneiden määrän väheneminen yli kolmanneksella projektin toiminta-aikaan verrattuna.

Tamperelaisissa pajatoiminnoissa on mukana vuosittain noin 300 nuorta. Toistuvaistyöttömien ja yli kolme kuukautta työttömänä olleiden, työvoiman ulkopuolella olevien sekä toimeentulotuen varassa elävien nuorten lukumääriä koskevien arvioiden perusteella voidaan olettaa, että Tampereen kaupunkiseudulla on edelleen merkittävä palveluvaje nuorten yksilö- ja ryhmäohjauspalveluissa ja työvalmennuspalveluissa. Nuorten ohjaustoiminnalle on suuri tarve.

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun tavoitteena on, että vuonna 2008 vähintään 96 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna  lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. Toisena tavoitteena on ehkäistä alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyyden pitkittymistä. Näihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää vahvaa seudullista panostamista syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palvelujen kehittämiseen.

Lisätietoja:

Siltavalmennus ry

www.siltavalmennus.fi