Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Kevään 2005 yhteishaussa noin 100 Tampereen kaupunkiseudun nuorta jätti hakematta koulutukseen. Ilman opiskelupaikkaa yhteishaussa jää vuosittain yli 300 nuorta. Vuoden 2005 aikana Tampereen kaupunkiseudun ammatillisissa oppilaitoksissa yli 500 opiskelijaa keskeytti opintonsa.

Näiden nuorten löytäminen ja ohjaaminen takaisin koulutukseen on erityisen tärkeää. Koulutuksen keskeyttävät ja ilman opiskelupaikkaa jäävät nuoret ovat muita nuoria useammin vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. Lisäksi nuorten panosta työmarkkinoilla tarvitaan entistä enemmän, jotta osaavan työvoiman saanti voidaan turvata.

Riittävä tieto, yhteistyö ja sitoutuminen avainkohtia

Nuorten tukeminen ja ohjaaminen mahdollisimman nopeasti takaisin koulutukseen ja työelämään vaatii paljon eri viranomaisten yhteistyötä sekä sitoutumista työhön. Nuves -hankkeessa selvitettiin miten Tampereen seutukunnassa nuorten kanssa työskentelevät viranomaiset ohjaavat yhteishaussa koulutuksen ulkopuolelle jääviä nuoria palvelujen piiriin, miten hyvin viranomaiset tuntevat palvelut ja kuinka niistä kerrotaan nuorille. Selvityksen perusteella viranomaiset tunsivat palvelut huonosti ja myös tiedonkulussa oli puutteita.

Työkaluina yhteistyöverkosto ja seurantajärjestelmä

Tavoitteita toteuttamaan koottiin poikkihallinnollinen yhteistyöverkosto, joka koostuu työvoimaneuvojista ja kuntien viranomaisista. Seurantajärjestelmän avulla olemassa olevia palveluita voidaan hyödyntää tehokkaammin.

Kehitetty seurantamalli perustuu hallituksen työllisyyden politiikkaohjelmaan, joka sisältää nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun tavoitteet, nuorten koulutuksen ja koulutuksesta työelämään siirtymisen nopeuttamisen, yksilöityjen työnhakusuunnitelmien tekemisen sekä vastuukysymykset opetus- ja työvoimaviranomaistyönä tehtävässä työssä.

Verkosto koetaan tärkeäksi työvälineeksi. Eri viranomaiset oppivat verkoston kautta tuntemaan toisiaan ja tietävät mistä etsiä vastauksia nuoria koskeviin kysymyksiin. Poikkihallinnollisella ja seudullisella yhteistyöllä pystytään näin tehokkaammin ehkäisemään yhteiskuntatakuun piiriin tulevien nuorten määrää ja kehittämään asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia nuorille.

Verkostossa tieto liikkuu

Yhdyshenkilöverkosto kokoontuu kahdesta kolmeen kertaa vuodessa. Verkostossa liikkuu tietoa seutukunnan nuorille suunnatuista palveluista, projekteista ja vapaina olevista koulutus- ja työpaikoista. Kokouksissa käydään läpi kuntakohtaisesti nuorten tilanne (mm. työttömien nuorten määrä), keskustellaan uusista palveluista ja ajankohtaisista aiheista (esim. yhteishaun muutoksista) sekä kehitetään seurantajärjestelmää edelleen (mm. tilastointia). Samalla etsitään uusia keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Verkosto kokoaa tilastot koulutuksen ulkopuolelle jääneistä ja toisen asteen koulutuksen keskeyttäneistä nuorista. Lisäksi verkoston keskeisenä tehtävänä on vaikuttaa kunnan päättäjiin nuorten palveluiden kehittämisessä.

AKU koordinoi verkostoa

Yhdyshenkilöverkostoa koordinoi AKU-toiminta, yksilöllinen, verkostoitunut palveluprosessi, jonka perustehtävänä on ammatinvalinta- ja uraohjaus alle 18-vuotiaille nuorille. AKU ylläpitää tilastoja nuorista, toimii yhdyshenkilöverkoston koollekutsujana ja hoitaa yhteydet kuntiin. Opinto-ohjaajat ilmoittavat jatko-opintojen ulkopuolelle jääneet nuoret kunnan yhdyshenkilölle ja AKU-toimintaan. Yhdyshenkilöt ohjaavat nuoren uudestaan koulutukseen tai sellaiseen palveluun, jolla häntä voidaan tukea. Toisen asteen koulutuksen keskeyttänyt nuori ilmoitetaan keskitetysti AKU-toimintaan.

Seutukunnallisen yhdyshenkilöverkoston lisäksi verkoston yhdyshenkilöt ovat jäseniä myös oman kuntansa nuorten verkostossa, jonka kautta kulkee tietoa vapaista oppilaspaikoista, työharjoittelupaikoista, kesätyöpaikoista, nuorten työpajapaikoista jne.

Toimiva seudullinen yhteistyö edellyttää sitoutumista

Verkostossa sitoutuminen on varmistettu niin, että kokouksiin osallistuu aina vähintään yksi yhdyshenkilö joka kunnasta. Mikäli yhdyshenkilö ei itse voi osallistua kokoukseen, on hän velvollinen huolehtimaan itselleen varamiehen tai seuraajan.

Verkostosta kehitetään  pysyvää toimintamallia.

Katso myös:

Palveluista ei ole hyötyä jos niistä ei tiedetä