Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Vuonna 2004 Suomessa oli lähes 100 000 16-25 -vuotiasta nuorta joko työttömänä tai muuten koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Valtakunnan tasolla 10 000-15 000 nuorta on vaarassa syrjäytyä muun muassa kasvaneiden mielenterveys- ja huumeongelmien vuoksi. Ikäluokkien pienentyessä ja työvoimapulan kasvaessa nuorten koulutukseen ja työelämään osallistumisen merkitys lisääntyy.

Nuorten ohjaamiseksi koulutukseen ja työhön sekä syrjäytymisen estämiseksi on lukuisia viranomaispalveluita ja projekteja. Tampereen kaupunkiseudulla tehdyn selvityksen mukaan palvelut eivät kuitenkaan tavoita nuoria. Suurin ongelma on tiedon puutteessa. Nuoret tarvitsevat paljon enemmän tietoa työelämästä ja opintojen suunnittelusta, mutta tätä tietoa ei ole riittävästi myöskään nuorten parissa toimivilla viranomaisilla eikä kolmannen sektorin toimijoilla.

Nuorten koulutus- ja työllisyyskysymysten hoito on yhteinen asia, joka ylittää kuntien, työhallinnon ja muiden työllisyydenhoitoon liittyvien tahojen viralliset rajat. Ilman yhteistyötä palvelut eivät kohtaa nuoria, tietoa ei voida riittävästi jakaa eikä se lisäänny. Usean toimijan yhteistyön sujuminen edellyttää kuitenkin, että toimijoilla on yhteinen käsitys konkreettisista tavoitteista ja toimintatavoista. Tarvitaan myös yhteisiä toimintamalleja ja tilaisuuksia.

Palveluvaje, palvelut, toimijat, yhteistyömallit ja nuorten tarpeet selvitettiin

Selvitys koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien alle 25-vuotiaiden nuorten määristä ja syistä sekä nuorten palvelutarpeista ja palvelutarjonnasta Tampereen seutukunnalla tehtiin Nuorten verkostoituva seutukunta (Nuves) -hankkeessa. Selvityksessä keskityttiin erityisesti alle 17-vuotiaiden nuorten palveluvajeisiin. Selvityksessä pyrittiin saamaan aikaan kokonaisvaltainen kuva, jonka pohjalta edistetään nuorten siirtymistä jatko-opintoihin ja työelämään ja siten ehkäistään nuorten yhteiskuntatakuun piiriin tulevien määrää seutukunnalla.

Aihetta tarkasteltiin koulutuksen ja työllistymisen edistämisen näkökulmasta sekä myös syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmasta, koska aikaisempien tietojen pohjalta osa työttömistä nuorista tarvitsee sosiaali- ja terveystoimen palveluja ennen kuin he pystyvät aloittamaan uudelleen koulutuksen tai osallistumaan työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin.

Palveluiden sisällöt jaettiin selvityksessä kunnallisiin palveluihin, työvoimatoimiston palveluihin ja kolmannen sektorin palveluihin. Palvelut luokiteltiin ikäryhmittäin ja jaettiin ennaltaehkäiseviin, tukea antaviin ja hoidollisiin palveluihin sekä kuntouttavaan työtoimintaan ja nuorten työpajatoimintaan.  Myös alle 25-vuotiaiden nuorten kanssa olevat toimijat ja niiden roolit kartoitettiin sekä selvitettiin miten eri toimijat tekevät yhteistyötä ja missä yhteistyötä tarvittaisiin seutukunnan tasolla.

Osana selvitystyötä tehtiin myös seutukunnan yhdeksänsien luokkien oppilaille kysely jatko-opinnoista ja työllisyysnäkymistä.

Ongelmana koulutuksen keskeyttäminen

Suomessa käytännössä kaikki nuoret suorittavat peruskoulun loppuun. Lukion tai ammatillisen koulutuksen aloittaa 94 prosenttia ja suorittaa loppuun 82 prosenttia nuorista. Nuoret myös hakeutuvat hyvin toisen asteen koulutukseen.

Vuonna 2005 Tampereen kaupunkiseudulla peruskoulun päättäneistä nuorista haki opiskelemaan kevään toisen asteen yhteishaussa 97 prosenttia peruskoulun päättäneistä. Koulutukseen pääsi kaikkiaan 90 prosenttia hakeneista.

Ongelma on opintojen keskeyttäminen. Korkeista ammatillisen koulutuksen aloittajamääristä huolimatta on tutkinnon suorittaneiden osuuden nousu nuorissa ikäryhmissä pysähtynyt. Vaille tutkintoa jäävien korkea osuus johtuu suuresta keskeyttämisasteesta ja heikosta läpäisystä. Lukuvuonna 2003-2004 ammatillisen koulutuksen keskeytti noin 10 prosenttia opiskelijoista. Lukion keskeytti samalla aikavälillä noin 4 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen suurimpia syitä olivat koulutusalan tai koulun vaihto, terveydelliset tekijät, töihin meno, heikko koulumenestys ja motivaation puute. Lukion keskeyttämisen taustalla oli usein motivaation puute ja opiskeluasenteen puuttuminen.

Viranomaiset eivät tunne oman kunnan palveluita

Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseksi ja nuoren eteenpäin ohjaamiseksi on oltava riittävä määrä palveluita ja resursseja. Selvityksen perusteella nuorten kanssa toimivat viranomaiset, kuten kuraattorit, koulupsykologit, sosiaalityöntekijät, työvoimavirkailijat ja nuorisotyöntekijät, eivät tunteneet oman kunnan tai seutukunnan palveluita tai palveluiden sisältöjä riittävästi. Lisäksi henkilö- ja taloudellisissa resursseissa oli vajeita koko seutukunnalla.

Viranomaispalveluita tukevat monenlaiset nuorille suunnatut kolmannen sektorin palvelut. Erilaiset projektit tuottavat monenlaisia toimintoja ja ohjausta sekä uravalintaan, elämänhallintaan ja mielenterveyteen liittyviä palveluita. Näidenkin palveluiden tiedottamisesta, tunnettavuudesta ja ohjauskäytännöistä havaittiin ongelmia ja resurssivajeita.

Osana selvitystyötä tehtiin seutukunnan yhdeksänsien luokkien oppilaille kysely jatko-opinnoista ja työllisyysnäkymistä. Kyselyyn vastanneita oppilaita oli kaikkiaan 157. Vastaajista 36 prosenttia aikoi hakea ammatilliseen koulutukseen ja lukioon 49. Yli puolet nuorista ei osannut sanoa toiveammatin työllisyystilanteesta mitään. Myös tietämyksessä koulutuksen ja työelämän suhteesta oli paljon puutteita. Kyselyn perusteella nuoret tarvitsevat nykyistä enemmän ohjausta työelämätietoudessa ja opintojen suunnittelussa.

Jaetulla tiedolla yhteiseen tavoitteeseen

Nuveksen haaste on selvityksen tulosten tuominen käytäntöön, jokaisen toimijan tietoisuuteen ja sitä kautta toimenpiteiksi, joilla tehostetaan resurssien käyttöä ja asiakaspalvelua. Ainoastaan lisäämällä yhteistyötä ja moniammatillisten verkostojen hyödyntämistä voidaan tietoa lisätä ja resurssit suunnata mahdollisimman tehokkaasti siten, että olemassa olevat palvelut kohtaavat niitä tarvitsevat nuoret. Tällä estetään nuorten syrjäytymistä ja nopeutetaan siirtymistä jatko-opintoihin tai työelämään.

Katso myös:

Nuoret koulupudokkaat takaisin koulutukseen ja koulutuksesta työhön tiiviillä yhteistyöllä