Opiskelun ja näyttöjen suunnitteleminen henkilökohtaisiksiJoustavan lähihoitajakoulutuksen lähtökohtana on suunnitella opiskelu henkilökohtaisesti kullekin opiskelijalle. Se on kolmivaiheinen prosessi, joka kattaa opiskelun hakeutumisvaiheen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheet. Joustavassa lähihoitajakoulutuksessa henkilökohtaistaminen on voitu toteuttaa kaikilta osin täysimääräisesti.
Tutkinto tuo lisää mahdollisuuksiaJoustava lähihoitajakoulutus oli tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan työttömille tai työttömyysuhan alaisille työnhakijoille, joilla oli aikaisempaa alan koulutusta ja työkokemusta esim. alan vanhamuotoisen tutkinnon suorittaneet (kodinhoitajia, päivähoitajia, mielenterveyshoitajia, lääkintävahtimestari-sairaankuljettajia, hammashoitajia ja jalkojenhoitajia), alan opinnot keskeyttäneet ja työmarkkinoille palaavat sekä opintojen päivitystä tarvitsevat henkilöt. Kohderyhmään kuuluivat myös alan ammattitutkinnon suorittaneet (perhepäivähoitajat, hierojat, välinehuoltajat, koulunkäyntiavustajat) ja osatutkintoja suorittaneet esim. henkilökohtaiset avustajat.
"Opiskelin ensimmäisessä joustavassa lähihoitajakoulutuksessa Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksessa syksystä 2004 kevääseen 2006. Opiskeluni kesti kaiken kaikkiaan 1 v ja 5 kk. Koulutus oli sopiva vaihtoehto ikäiselleni, alalla olleelle perheenäidille monestakin syystä. Olen syntynyt vuonna -67, perheeseeni kuuluu aviomies ja neljä lasta. Olen koulutukseltani kodinhoitaja. Olen työskennellyt aikaisemmin perhepäivähoitajana ja laitosapulaisena vanhainkodissa, mutta viimeiset kaksi vuotta tein kotihoidon sijaisuuksia vanhustyössä. Vakituinen työpaikka tuntui houkuttelevalta ja tarpeelliselta useiden sijaisuuksien jälkeen, mutta minua ei olisi vakinaistettu ilman lähihoitajan tutkintoa. Se on nykyisin kaupungin asettama edellytys vakituiseen työsuhteeseen. Pidin työstäni vanhusten kotihoidossa niin kovasti, että rupesin harkitsemaan lähihoitajakoulutusta."
Idea joustavasta lähihoitajakoulutuksesta syntyi, kun kohderyhmään kuuluvat henkilöt hakivat työvoimakoulutuksena toteutettaviin lähihoitajakoulutuksiin, jopa useita kertoja. Mutta he eivät tulleet valituiksi, koska heillä oli jo alan koulutusta eikä näin ollen koko tutkinnon suorittaminen ollut ajallisesti eikä taloudellisesti perusteltua. Lähihoitajan perustutkinnon puuttuminen on pitänyt heidät lyhytaikaisissa työsuhteissa tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Jo ennakkoon oli nähtävissä, että tällaisen kohderyhmän opiskelu- ja näyttösuunnitelmien laadinta edellyttää pitkälle vietyä henkilökohtaistamista.
Haastattelun ja soveltuvuustestin kautta eteenpäin"Lähdin etsimään työvoimatoimistosta kouluttautumismahdollisuutta lähihoitajaksi ja sain kuulla työvoimaneuvoja Riitta Alajuumalta, että syksyllä 2004 alkaa joustava lähihoitajakoulutus, joka olisi minun tapauksessani kestoltaan noin 1,5 vuotta. Koulutukseen hakeutumiseen vaikutti myös se, että saisin koulutusajalta ammattiliiton koulutustukea. Lähetin hakemukseni työvoimatoimistoon ja onnekseni sain kutsun haastatteluun. Minä tulin valituksi suuresta hakijamäärästä ja pääsin opiskelemaan motivoituneena ja innostuneena."
Koulutukseen oli 144 hakijaa, joista 66 täytti kaikilta osin lähtötasovaatimukset. Heidät kutsuttiin haastatteluun ja osalle tehtiin soveltuvuustesti. 78 hakijan kohdalla lähtötasovaatimukset eivät täyttyneet. Heillä oli alan työkokemusta mutta ei alan koulutusta tai hakijan terveydentila ei ollut riittävä lähihoitajan työtehtäviin. Koulutukseen valittiin 22 opiskelijaa. Heissä oli alan vanhentuneen tutkinnon suorittaneita, osatutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita ja niitä, joilla oli jäänyt lähihoitajatutkinto kesken tai osaamisalan valinta oli osoittautunut vääräksi. Valitut henkilöt olivat Pirkanmaalta, mutta kyselyjä ja hakemuksia tuli myös Pirkanmaan ulkopuolelta, koska vastaavaa työvoimakoulutusta ei ole vielä muualla järjestetty.
Suunnittelun lähtökohtana osaaminen: aiempi koulutus ja kokemusKoulutuksen alussa jokaiselle opiskelijalle tehtiin perusteellinen osaamiskartoitus, jossa selvitettiin aikaisemmat opinnot, työhistoria, harrastukset ja muu erityisosaaminen sekä mahdolliset oppimisen esteet. Koulutuksella, työkokemuksella ja muissa elämäntilanteissa hankittua osaamista verrattiin lähihoitajan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin tutkinnon osittain. Lisäksi apuna käytettiin opetushallituksen osaan.fi- ohjelmaa, hoitotaitojen testiä, ruotsin kielen tasotestiä ja lukitestiä. Jokaisen opiskelijan osaaminen tunnistettiin ja tunnustettiin dokumentoitujen lähteiden, testien ja haastattelujen perusteella ja laadittiin henkilökohtaiset näyttösuunnitelmat tutkinnon osien suorittamisesta. Tarvittavien opintojen osalta laadittiin henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. Suunnitelmat kirjattiin sitä varten laadituille lomakkeille. Osaamiskartoituksiin oli varattu aikaa kaksi viikkoa. Ne tehtiin ryhmä-, pienryhmä- ja henkilökohtaisena ohjauksena ja työskentelynä.
Orientoivat opinnot ja tutkinnon suorittaminenOsaamiskartoitusten jälkeen järjestettiin kaikille opiskelijoille kahden opintoviikon laajuinen yhteinen orientaatiovaihe, jonka tavoitteena oli päivittää opiskelu- ja atk-taitoja, hoitotyön tietopohjaa ja vahvistaa itseohjautuvuutta henkilökohtaisten opiskelu- ja näyttösuunnitelmien toteuttamiseksi. Monilla opiskelijoilla oli edellisistä alan opinnoista tai työjaksoista jo useita vuosia, joten yhteinen tietojen ja taitojen päivittäminen oli tervetullutta ennen omaan opiskeluohjelmaan ja tutkinnonosien näyttöihin siirtymistä. Jos tutkinnon suorittajalla oli tutkinnossa tai sen osassa vaadittava osaaminen, hän pystyi osoittamaan sen työelämässä annettavin näytöin eli edetä suoraan näyttöön ja vain tarvittavien opintojen osalta laadittiin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.
|
Henkilökohtaiset opiskelupolutTarvittavien opintojen määrässä oli suuria eroja. Osa opiskelijoista oli aikaisemmissa opinnoissaan suorittanut jo kaikki lähihoitajatutkinnon yhteiset osat. Joillakin oli jo lähihoitajan tutkinto, mutta valittu osaamisala oli "väärä", joka oli esteenä työllistymiselle, joten oli perusteltua opiskella uusi osaamisala. Näin ollen henkilökohtaisista opiskelusuunnitelmista syntyi hyvin yksilöllisiä sisällön, toteutuksen ja laajuuden suhteen. Opiskeluaika vaihteli vuodesta puoleentoista vuoteen ja valmistuminen lähihoitajan perustutkintoon tapahtui oman aikataulun mukaan. Kun opiskelijoiden tarvitsemat opintokokonaisuudet olivat täsmentyneet, suunnitelmaan kirjattiin mitä opintoja hän voi poimia omasta ns. emoryhmästä ja missä vaiheessa hän siirtyy oppilaitoksen muihin ryhmiin. Tässä hyödynnettiin oppilaitoksen koko tarjontaa, jotta jokainen opiskelija sai opinnot ja haluamansa osaamisalan ihanteellisessa aikataulussa ilman katkoja. Opiskelusuunnitelmiin saatiin myös hyvä tasapaino ryhmässä tapahtuvan opiskelun ja itsenäisen opiskelun suhteesta. Ajallisesti tehokkaiden ja tarkoituksenmukaisten opiskelusuunnitelmien laadintaa helpotti huomattavasti oppilaitoksen laaja opintovalikoima. Henkilökohtaisten opiskeluohjelman laadinnassa ei huomioitu vain määrällisesti tutkinnon suorittajan aikaisempia opintoja ja työkokemusta vaan myös sisällöllisesti esim. alan aikaisemman työkokemuksen luonne ja nykyinen suunnitelma osaamisalasta ja työllistymisestä, jotta lyhytkin opiskeluaika saatiin mahdollisimman tehokkaasti käytettyä opiskelijan ammattitaidon kehittymiseen ja tulevaan työllistymiseen.
Jatkuva henkilökohtainen ohjausJoustavan lähihoitajakoulutuksen yksi keskeinen onnistumisen elementti oli jatkuva henkilökohtainen ohjaus, josta päävastuun kantoi ryhmänohjaaja, mutta myös muut opettajat osallistuivat ohjaukseen. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tarkistettiin ja täsmennettiin säännöllisin välein koko koulutuksen ajan. Esimerkiksi kahden opiskelijan kohdalla hyvän opintomenestyksen ja työssäoppimispaikoilta saadun palautteen perusteella opiskelusuunnitelmaa voitiin vielä matkan varrella tiivistää ja he valmistuivat kuukautta suunniteltua aikaisemmin. Opintojen ohjaus oli suunniteltu tutkinnon osien siirtymävaiheisiin, mutta käytännössä jousto-opiskelijaa ohjattiin pitkin matkaa, aina tarpeen vaatiessa. Ohjausta tarvitsivat eniten lyhintä koulutusväylää kulkevat opiskelijat, mikä johtui opintojen nopeasta etenemisestä ja vertaistuen puutteesta.
Mikä teki opiskelusta joustavan?"Opiskelu oli nopeatempoista ja itseohjautuvaa; netti ja kirjasto tulivat tutuiksi, samoin opiskelutoverit. Ryhmähenki oli hyvä ja me tuimme toinen toisiamme opinnoissa. Sen lisäksi opettajien merkitystä meidän opiskelijoiden motivointiin ja kannustamiseen voi vain kauniisti kiittää."
Kun ensimmäisen jousto-ryhmän opiskelijat valmistuivat ja antoivat palautteen opetusjärjestelyistä, voitiin todeta, että koulutus oli onnistuttu toteuttamaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan joustavasti ja tehokkaasti. Koulutuksen päättyessä n. 94% oli tiedossa määräaikainen työpaikka. Koulutus oli lisännyt opiskelijoiden ammatillista osaamista hyvin tai erinomaisesti ja vastannut hyvin asetettuja odotuksia. Opiskelijoiden antaman palautteen, hyvän työllistymisen ja yksilöllisesti toteutuneiden opiskelusuunnitelmien perusteella voidaan arvioida joustavan lähihoitajakoulutuksen onnistuneen asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Keskeiset tekijät jotka tekivät opiskelusta joustavan olivat:
Toiminta jatkuu, sovellettavissa myös muille toimialoilleJoustava koulutusmalli toi henkilökohtaistamisen jokapäiväiseksi toimintatavaksi Tampereen terveydenhuolto-oppilaitokseen. Henkilökohtaistaminen onnistui jokaisen opiskelijan kohdalla. Opiskelijat saivat puuttuvat, tarvitsemansa opinnot yksilöllisessä aikataulussa. Eteneminen tapahtui tehokkaasti, ilman katkoja ja päällekkäisiä opintoja. He suorittivat lähihoitajan tutkinnon hyvin arvosanoin ja heidän työllistyminen alan tehtäviin oli hyvää. Yksilöllinen opiskeluaika on opiskelijan näkökulmasta tarkasteltuna tarkoituksenmukainen ja motivoiva. Yhteiskunnan kannalta tarkasteltuna se on kustannustehokas. Välineet työvoimakoulutuksen henkilökohtaistamiseen ovat nyt olemassa ja toteutuksen edelleen kehittäminen voi alkaa. Samalla voidaan purkaa esteitä niiden hakijoiden tieltä, joilla on alan aikaisempia opintoja.
Pirkanmaan TE-keskus hyödyntää joustavaa koulutusmallia jatkossakin työvoimakoulutuksissa.
Lisätietoja: Tampereen ammattiopisto
|