Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Hoitokoti Arwola sai HYKEstä tietoa, taitoa ja kontakteja

HYKEn koulutus- ja kehittämishankkeessa mukana olleet Rea Gussander ja Tea Toivio perustivat vanhusten hoitokodin Toijalaan lokakuussa 2005. Hoitokoti Arwola tarjoaa tehostettua asumispalvelua 15 vanhukselle. Kummallakin perustajalla oli visiona luoda unelmien työpaikka hoitajille ja laadukasta hoitoa asukkaille. Tässä onnistuttiinkin alusta asti hyvin, koska paikat täyttyivät nopeasti ja henkilökunta omaksui uuden tavan tehdä hoitotyötä.

- Uusi tapa tehdä työtä pohjautuu arvoihimme. Meitä ohjaavat arvot ovat muun muassa tasa-arvoisuus, sallivuus, ammatillinen osaaminen, yhteenkuuluvuus ja kiireettömyys. Käytännön työssä arvomme näkyvät siinä, että työyhteisössä kaikki tekevät kaikkea, perinteinen hierarkia puuttuu. Sallimme kaikkien olla omia yksilöllisiä persoonia, joilla on omat tapansa. Siksi meillä aamiaisellekin tulevat kaikki omaan yksilölliseen tahtiinsa, ensimmäiset klo 6 ja viimeiset klo 11. Olemme yhtä isoa perhettä, jossa asukkaat hoidetaan ammatillisesti, kuitenkin kiireettömästi kodin ilmapiiriä kunnioittaen, kertoo Tea Toivio Hoitokoti Arwolan hoitofilosofiasta.

- Hyvistä kokemuksista johtuen aloimme pian suunnitella uutta hoitokotia. Samalla myös lähikunnista tuli kyselyjä lisäpaikoista. Lempäälästä on Toijalan Arwolassa asukkaita ja yhteistyö on ollut alusta alkaen hyvää. Sosiaalitoimen johdon kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen oli selvää, että Lempäälä olisi uuden hoitokodin kotipaikka. Lisäksi Lempäälä myi tontin Lempoisten alueelta, joten suunta oli selvä: Hoitokoti Arwola, Lempäälä oli syntymässä.

- Mutta kaikki hyvätkin ideat ja suunnitelmat tarvitsevat paperisen muotonsa. Myös alan jatkuvasti muuttuva lainsäädäntö, normisto, trendit ynnä muut tarvitsivat päivitystä. Vuoden 2006 alkupuolella lähdimme mukaan HYKE-hankkeeseen. Vaikka kummallakin oli koulutusta ja kokemusta hoivayrittäjyydestä, koimme hankkeen meille erittäin hyödylliseksi heti alusta saakka, sillä jokainen koulutuspäivä toi jotain uutta ja saimme peilauspintaa omille suunnitelmillemme. Hankkeeseen kuului myös yrityskohtaista konsultaatiota ja kun saimme yhdistää sen TE-keskuksen myöntämään konsultaatioon, alkoi liiketoimintasuunnitelmamme muodostua. HYKE-hanke toi meille monella tavalla ja tasolla tietoa, taitoa ja kontakteja. Jokainen luennoitsija on tulevaisuudessakin meille kontakti, jonka kautta saamme erityisosaamista yrityksemme edelleen kehittämiseksi. Myös toisten yrittäjien tapaaminen oli antoisaa. Kaikkiaan kokemuksemme HYKE-hankkeesta oli meille hyvin myönteinen ja voisi jopa sanoa sen oikoneen mutkat kohti uutta hoitokotia ja uusia hankkeita tulevaisuudessakin.

HYKEn vahvuudet ja kriittiset onnistumistekijät

Yksityinen palvelutarjonta hyvinvointialalla lisääntyi merkittävästi HYKEn toiminta-aikana. HYKEn keskeinen vahvuus kehittämistyössä oli toiminnan moniulotteisuus ja eri kohderyhmille suunnattujen toimenpiteiden samanaikaisuus: kohderyhmien yhteen saattaminen (aloitustilaisuudet, osittain yhteiset koulutukset, verkostotapaamiset, Hyvinvoiva Pirkanmaa -seminaari ja messutapahtumat, virtuaalinen kohtaamispaikka), tutkimuksen ja käytännön yhdistäminen, koulutuksen ja kehittämisen yhdistäminen sekä seutukunnallinen lähestymistapa.

Kriittisiä onnistumistekijöitä olivat rahoittajan asiantuntijuus ja hankkeen toteuttajille tarjoama tuki, ohjausryhmän sitoutuneisuus ja aktiivisuus, kolmen toimijan hanke- ja substanssiosaamisten (liiketoimintaosaaminen, sosiaalialan osaaminen, terveysalan osaaminen) sekä vahvuuksien yhdistäminen, yhteinen suunnittelu ja toiminta, toimijoiden kyky tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoa sekä toiminnan mallintaminen ja tuotteistaminen.

HYKE-hankkeen toteuttivat Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos (koordinaattori), Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu.

Lisätietoa:

www.piramk.fi/hyke

Katso myös:

TOP 10 -lista alkavalle hyvinvointialan yrittäjälle

Moniulotteinen toiminta ja toimenpiteiden samanaikaisuus kehitystyön valtteja hyvinvointialalla

Sote-alan yrittäjyyteen kasvaminen

HYKE (hyvinvointialan palveluyrittäjyyden kehittämishanke Pirkanmaalla 2003-2007) on tehnyt työtä hyvinvointipalveluyrittäjyyden edistämiseksi ja kuntien ja yritysten välisen vuoropuhelun kehittämiseksi Pirkanmaalla. Alussa, vuonna 2003, toteutettuun markkinatutkimukseen perustuen suunniteltiin erilaisia koulutus- ja kehittämisohjelmia toimivien yritysten liiketoiminnan edistämiseksi, alan yrittäjyydestä kiinnostuneiden henkilöiden kouluttamiseksi ja uusien yritysten synnyttämiseksi sekä kuntien ostopalveluosaamisen kehittämiseksi.

Vuonna 2007 tehdyn uuden markkinatutkimuksen mukaan yksityinen palvelutarjonta alueella lisääntyi hankkeen toimintajakson aikana merkittävästi. Erityisen voimakasta kasvu on ollut sosiaalipalveluiden yritystoiminnassa ja etenkin asumispalveluissa. Myös yksityisten terveydenhuollon palveluiden tarjonta on kasvanut ja kehittynyt. Alalla on paljon nuoria yrityksiä ja monissa pidempäänkin toimineissa yrityksissä on viime vuosien aikana tapahtunut merkittävää laajentumista ja toiminnan monipuolistumista.

Tämä osoittaa, että kehittämis- ja koulutuspalveluille sekä mahdollisuuksille verkostoitua tehokkaasti on ollut ja on lähivuosina edelleen voimakasta tarvetta ja kysyntää. Hankkeen aikana monet asiat ovat kehittyneet alan toimijoiden kannalta hyvään suuntaan, mutta useiden asiakokonaisuuksien kohdalla on sekä palveluntuottajilla itsellään että alaa kehittävillä tahoilla vielä merkittäviä kehittämishaasteita.

Kasvu lisää yritysten uskottavuuta

Kannattavan liiketoiminnan kehittämiseksi yrittäjiltä vaaditaan yhä vahvempaa johtamisosaamista niin henkilöstöjohtamisen kuin strategisenkin johtamisen osalta. Tähän liittyvää täydennyskoulutustarvetta on erityisesti sosiaalialan yrityksissä runsaasti. Myös talouden tasapainossa pitäminen on erityisen haastavaa kun yritys kasvaa voimakkaasti. Yrityksille suunnatussa koulutuksessa on panostettu muun muassa näihin haasteisiin.

HYKEn pirkanmaalaisille sosiaali- ja terveysalalla toimiville palveluntuottajille suunnattuun Liiketoimintaosaamisen koulutus- ja kehittämisohjelman on osallistunut 30 yritystä tai kolmannen sektorin palveluntuottajaa. Osallistuneista organisaatioista suurin osa toimii sosiaalipuolen asumispalveluissa.

Yksityisten palveluntuottajien toimintaa on kehitetty muun muassa laadunhallinnan, tuotteistamiseen, hinnoitteluun ja johtamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena on ollut osallistuneiden organisaatioiden toimintavarmuuden lisääminen ja yritysten välisen yhteistyön lisääminen sekä monilla myös toiminnan laajentaminen. Toiminnan kasvua voidaan pitää hyvänä kehityksenä. Kasvu mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja lisää organisaatioiden toimintavarmuutta sekä on uskottava palveluntuottajana kuntien näkökulmasta.

Monituottajuusmalli edellyttää verkottumista

HYKEssä tehtyjen markkinatutkimusten mukaan hyvinvointipalvelujen alueella on voimakasta tarvetta keskinäiseen verkottumiseen. HYKE onkin tarjonnut erilaisia verkottumisen mahdollisuuksia kuntien, yritysten, yhteisöjen ja yksityisten palvelutuottajien välille. Verkottuminen on erityisesti pienten palveluntuottajien tulevaisuuden kannalta elinehto, mutta monituottajuusmallin toteuttamiseksi se on kaiken kaikkiaan tärkeää: tavoitteena on ollut yhteistyön asenteellisten esteiden poistaminen ja uuteen ajatteluun rohkaiseminen. Hanke on toiminut vuoropuhelun mahdollistajana, mutta tilaisuuksien hyödyntäminen on jäänyt kunkin tahon oman aktiivisuuden varaan.

Verkottumisen mahdollistamiseksi on järjestetty keväisin ja syksyisin Hyvinvoiva Pirkanmaa – seminaarisarja. Näiden tilaisuuksien yhteydessä on pidetty myös pienoismessutapahtumia, jotka ovat keränneet tapahtumittain noin 30 palveluntuottajaa esittelemään omaa toimintaansa.

Pirkanmaan kunnissa on järjestetty pienryhmätapaamisia. Nämä tapaamiset ovat herättäneet vilkasta keskustelua paikallisten toimijoiden kesken. Joissain tapaamisissa on edistetty myös yritysten välistä kumppanuusverkostoa, joka on keskeinen elinehto tulevaisuudessa varsinkin 1-2 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä, jotka usein toimivat kotiin tuotettavien palvelujen parissa.

Kaikkiaan tilaisuudet ovat aukaisseet näköaloja kuntien tahtotilaan ja tulevaisuuden näkymiin, siihen kuinka palvelut kunnissa järjestetään. Hankkeen loppuvaiheessa tehdyn markkinatutkimuksen mukaan verkottumisen tarve nähdään edelleen sekä kuntien että yritysten osalta hyvin keskeisenä kehittämisen kohteena.