Tavoitteena niin hyvä ettei hautomalla paraneSosiaalipuolen yksityisen palvelutuotannon arvioidaan kasvavan lähitulevaisuudessa jopa 20 prosentin vuosivauhdilla. Koulutuksen tarve on suuri, koska palveluprosessi, tuotteistus, hinnoittelu ja monet muut asiat edellyttävät erikoisosaamista. Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa järjestettiin osana Hyvinvointialan palveluyrittäjyyden kehittämishanketta (HYKE) vuosina 2003-2007 kolme lähes vuoden mittaista aloittavien yrittäjien valmennuskoulutusta. Yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita oli koulutuksessa mukana 50. Uusia hyvinvointialan palveluyrityksiä syntyi jo hankekaudella toistakymmentä ja lisää on tiedossa. Koulutuksen vahvuutena oli oppimiseen ja opetukseen liittyvien valintojen suunnitelmallisuus ja joustavuus sekä siirtyminen sanoista tekoihin. Kokonaisuus koostui korkeakoulutasoisesta lähiopetuksesta, ohjatusta opintopiiriohjelmasta, pienryhmäkohtaisista opintokäynneistä, henkilökohtaisesti räätälöidystä ohjauksesta sekä ohjatusta verkkotyöskentelystä.
Mitä, kenelle, mitenKouluttajan näkökulmasta ryhmiin hakeutui kolmenlaisia opiskelijoita. Oli heitä, jotka vaalivat unelmaa yrittäjyydestä lähes elämää itseään suurempana aarteena ja toisaalta heitä, joille yrittäjyys oli yksi vaihtoehto monien joukossa – ei sen kummempaa. Näiden kahden ryhmän väliin sijoittuivat toimeen tarttujat. Kaikilla kuitenkin oli systemaattisen rekrytointiseulan läpäisseinä kehittämiskelpoinen liikeidea ja mahdollisuuksia ryhtyä yrittäjäksi. Kysymyksillä mitä, kenelle ja miten edettiin koulutuksen ensimmäisen modulin aikana kohti vaihe vaiheelta täsmentyvää yritysideaa. Konkreettisen toteutuksen haasteet liittyivät opiskelijaryhmän sisäiseen heterogeenisuuteen. Mahdollisuutena puolestaan oli rajautuminen hyvinvointialan palveluyrittäjyyteen. Hyväksi käytännöksi muodostui pedagogisten valintojen suunnitelmallisuus ja joustavuus. Korkeakoulutasoisen lähiopetuksen avulla luotiin koulutuksen tavoitteiden suuntainen kumulatiivinen jatkumo, jota täydennettiin ohjatulla opintopiiriohjelmalla, pienryhmäkohtaisilla opintokäynneillä ja henkilökohtaisesti räätälöidyllä ohjauksella. Keskeistä lisäarvoa yrittäjyyteen kasvamiseen antoi myös vuorovaikutteinen ohjattu verkkotyöskentely.
Tietoa, taitoa, tekniikkaaEnsimmäisen modulin hyväksytty suorittaminen edellytti toisen modulin tiedollisia, taidollisia ja teknisiä kasvutarpeita ohjaavaa yritysidearaporttia. Kaikki mukana olleet hyvinvointialan yrittäjyydestä kiinnostuneet 50 opiskelijaa suoriutuivat siihen asti erittäin hyvin. Unelman vaalijat onnistuivat siirtämään mielikuvansa paperille. Monien vaihtoehtojen äärellä olijat rajasivat vertaisryhmän aktiivisella tuella ajatuksiaan ja keskittyivät sillä hetkellä parhaalta vaikuttaneeseen vaihtoehtoon. Toimeen tarttujat kulkivat askeleen edellä tiennäyttäjinä aktiivisesti tietoa etsien ja arvokkaita kumppanuusverkostoja luoden. Osa heistä perustikin yrityksensä muiden vielä suunnitellessa omaansa. |
Sanoista tekoihinKolmanteen moduliin osallistuivat opiskelijat, joiden katsottiin hyötyvän noin kolmen kuukauden intensiivisestä hautomotyyppisestä klinikkajaksosta. Ryhmästä jäivät tässä vaiheessa pois ne, joiden matka kohti yrittäjyyttä oli tiedon lisääntyessä mutkistunut. Jotkut, ehkä osin tiedostamattaankin, halusivat jatkaa unelmansa kanssa mahdollisesti oikeampaa hetkeä odottaen. Toiset pysähtyivät uudelleen miettimään, minkä vaihtoehdon saattavat menettää tarttumalla jo osittain valitsemaansa tilaisuuteen. Omille siivilleen saatettiin myös muutama toimintaansa jo tässä vaiheessa käynnistävä yrittäjä. Klinikkajakson aikana testattiin liiketoimintasuunnitelmaa hinnoittelumallien, toiminnan tarkastelun kokonaismallien ja verosuunnittelun avulla. Vertaisverkostoa vahvistettiin sopimalla muun muassa osuuskuntayrittäjyyttä tukevista kumppanuuksista ja yhteistyömuodoista. Samalla luotiin potentiaalisia asiakaskontakteja ja kirkastettiin yrityskuvaa markkinoinnin käynnistämiseksi.
Niin hyvä, ettei hautomalla paraneSiirtyminen sanoista tekoihin tuotti pieniä ja melko isojakin onnistumisen kokemuksia lähes päivittäin. Monen opiskelijan kokonaissuunnitelmasta tuli niin hyvä, ettei se enää hautomalla sen paremmaksi voi tulla. Yllättävää ei silti ollut se, että kaikki opiskelijat eivät välittömästi klinikkajakson jälkeen käynnistäneet yritystoimintaa. Pikemminkin yllättävää oli se, että uusia hyvinvointialan palveluyrityksiä syntyi jo hankekaudella toistakymmentä ja lisää on tiedossa lähikuukausina. Kouluttajan näkökulmasta työvoimapoliittisin perustein toteutettu aloittavien yrittäjien valmennuskoulutus löysi paikkansa ja saavutti tavoitteensa. Yksilötasolla voidaan pitää voittona jo sitäkin, että lähes kaikki koulutukseen osallistuneet löysivät elämälleen uuden suunnan. Ne, jotka eivät vielä toimi yrittäjinä, työllistyivät koulutustaan vastaaviin tehtäviin, täydentävät osaamistaan opiskelemalla tai palasivat lähtöruutuun vahvistavaa kokemusta rikkaampina. Kaikista heistä varmasti vielä kuulemme.
Lisätietoja: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
Katso myös: TOP 10 -lista alkavalle hyvinvointialan yrittäjälle Kasvua ja toimintavarmuutta sosiaalialan yrityksiin Moniulotteinen toiminta ja toimenpiteiden samanaikaisuus kehitystyön valtteja hyvinvointialalla
|
|