Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Uuden yrittäjän TOP 10

Ohjenuoraksi aloittavalle yrittäjälle HYKEtarjoaa Uuden yrittäjän TOP 10 -listan:

 1. Liikeidea

Kun mietit liikeideaa, ota selvää siitä, mitä palveluja julkinen sektori jo tuottaa riittävästi ajatellulla toiminta-alueellasi ja mitä sellaista yksittäiset asiakkaat tarvitsevat, joista he ovat valmiita maksamaan.

2. Uudet palveluinnovaatiot

Ole avoin uusille ajatuksille, uusia ja raikkaita innovaatiota tarvitaan. Asiakaslähtöiset, laadukkaat ja kustannustehokkaat palveluinnovaatiot ovat hyvä kilpailukeino.

3. Substanssin hallinta

Pyri hankkimaan/hallitsemaan tarjoamasi palvelun viimeisintä tekniikkaa, työmenetelmiä ja ammattisanastoa. Uutena yrittäjänä sinun on luotava itsestäsi uskottava kuva palveluyrittäjänä, jotta pääset edes keskusteluyhteyteen mahdollisten tilaajien kanssa.

4. Keskity olennaiseen

Keskity palveluntuottaja jo yrityksen perustamisvaiheessa olennaiseen ja ole realistinen. Yleensä neuvotaan esittämään yrityksen perustamisvaiheessa mahdollisimman/riittävän laaja toimialakuvaus kaikki tulevaisuuden ideatkin huomioiden. Kovin laaja kuvaus saattaa jopa kääntyä itseään vastaan.  Onko yritys, joka tarjoaa metsän harvennuksesta säärihaavan hoitoon edes uskottava?  Sosiaali- ja terveysala poikkeaa monesta muusta alasta siinä, että osaaminen on spesiaalikoulutukseen perustuvaa ja myös referenssit muodostuvat sen kautta.  Jos taas matkan varrella keksii loistavan liikeidean eikä ole valmis maksaa 60 euroa rekisterimuutoksesta, voi olla varma, ettei idea ole järin tuottava.

Mieti tarkkaan mitkä ovat omat vahvuutesi yrittäjänä, äläkä säästä väärissä asioissa. Osta tarvittavaa asiantuntemusta ulkopuolelta ja kouluttaudu johtamaan yritystäsi. Yrittäjän on syytä aina tietää yrityksensä taloudellinen tilanne.  Verkostojen rakentaminen ja markkinointi sekä henkilöstön johtaminen ja organisointi ovat keskeisiä tehtäväalueitasi yrittäjänä.

5. Lakien ja asetusten huomioiminen

Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyttä ja palvelutuotantoa ohjaa oma lainsäädäntönsä. Yrityksen perustamisvaiheessa on syytä tuntea lainsäädäntöä ja tehdä yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa. "Kerralla oikein" periaate on aikaa säästävä ja taloudellisesti järkevä tapa. Ota tämä huomioon varsinkin perustaessasi laitosta.

6. Laajat markkinat

Älä perusta yritystäsi vain yhtä ”asiakasta” varten. Maksukykyisiä ja laatutietoisia palvelujen ostajia on tulossa enenevässä määrin. Siksi suunnitelmissa kannattaa ottaa huomioon mahdolliset markkinatilanteen muutokset asiakassegmentointiin ja markkinointiin liittyen.

7. Kunta kumppanina

Pyri vuorovaikutukseen yrityksesi kotikunnan ja muiden potentiaalisten kuntien kanssa. Kunnat voivat esimerkiksi innostua hankkimaan jotain sellaista, jota eivät tienneet olevan olemassakaan. Et kuitenkaan voi perustaa hyvinvointialan palveluyrittäjyyttä sen varaan, että yrityksesi kotikunta ostaa kaikki tuotetut palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Varaudu luomaan kontakteja useisiin kuntiin ja pitämään yllä jatkuvaa vuoropuhelua. Näin pysyt selvillä myös kuntien tilanteesta - millainen on kuntien oma palvelutuotantokapasiteetti ja millaisista palveluista on kysyntää.

8. Verkostoituminen

Tee yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa. Jaksamisen kannalta voi olla tärkeää vaihtaa ajatuksia ja saada sekä antaa vertaistukea. Samalla voit peilata omaa liiketoimintaasi ja liikeideaasi kilpailijoihin nähden. Palvelujen erilaistamisessa voi olla yrityksesi kilpailuetu ja voimavara. Myös erilaisten markkinoinnillisten toimenpiteiden yhdistäminen voi olla mielekästä ja kustannustehokasta.

9. Kumppanuuden etsiminen

Harvalla on niin loistava idea, että salaamalla sen muilta pääsisi kiinni miljoonabisnekseen. Kumppanuus lisää pienen yrityksen toimintavarmuutta ja käytännön kilpailukykyä. Myös erilaisten uusien palveluinnovaatioiden luominen ja tuotteistaminen yhteistyössä voi olla hyvä ratkaisu. Muista kuitenkin olla tarkka kumppania valitessasi ja kiinnitä erityistä huomiota toiminnan laatuun.

10. Yritys on osa palveluverkostoa

Yrityksesi on osa yhteiskuntaa ja laajempaa palveluverkostoa. Seuraa alasi ja yhteiskunnan muuta kehitystä - pysy ajan hermolla!

HYKEn vahvuudet ja kriittiset onnistumistekijät

Yksityinen palvelutarjonta hyvinvointialalla lisääntyi merkittävästi HYKEn toiminta-aikana. HYKEn keskeinen vahvuus kehittämistyössä oli toiminnan moniulotteisuus ja eri kohderyhmille suunnattujen toimenpiteiden samanaikaisuus: kohderyhmien yhteen saattaminen (aloitustilaisuudet, osittain yhteiset koulutukset, verkostotapaamiset, Hyvinvoiva Pirkanmaa -seminaari ja messutapahtumat, virtuaalinen kohtaamispaikka), tutkimuksen ja käytännön yhdistäminen, koulutuksen ja kehittämisen yhdistäminen sekä  seutukunnallinen lähestymistapa.

Kriittisiä onnistumistekijöitä olivat rahoittajan asiantuntijuus ja hankkeen toteuttajille tarjoama tuki, ohjausryhmän sitoutuneisuus ja aktiivisuus, kolmen toimijan hanke- ja substanssiosaamisten (liiketoimintaosaaminen, sosiaalialan osaaminen, terveysalan osaaminen) sekä vahvuuksien yhdistäminen, yhteinen suunnittelu ja toiminta, toimijoiden kyky tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoa sekä toiminnan mallintaminen ja tuotteistaminen.

HYKE-hankkeen toteuttivat Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos (koordinaattori), Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu.

Lisätietoa:

www.piramk.fi/hyke/

Katso myös:

Kasvua ja toimintavarmuutta sosiaalialan yrityksiin

Moniulotteinen toiminta ja toimenpiteiden samanaikaisuus kehitystyön valtteja hyvinvointialalla

Sote-alan yrittäjyyteen kasvaminen

HYKE (hyvinvointialan palveluyrittäjyyden kehittämishanke Pirkanmaalla 2003-2007) on tehnyt työtä hyvinvointipalveluyrittäjyyden edistämiseksi ja kuntien ja yritysten välisen vuoropuhelun kehittämiseksi Pirkanmaalla. Alussa, vuonna 2003, toteutettuun markkinatutkimukseen perustuen suunniteltiin erilaisia koulutus- ja kehittämisohjelmia toimivien yritysten liiketoiminnan edistämiseksi, alan yrittäjyydestä kiinnostuneiden henkilöiden kouluttamiseksi ja uusien yritysten synnyttämiseksi sekä kuntien ostopalveluosaamisen kehittämiseksi.

Vuonna 2007 tehdyn uuden markkinatutkimuksen mukaan yksityinen palvelutarjonta alueella lisääntyi hankkeen toimintajakson aikana merkittävästi. Erityisen voimakasta kasvu on ollut sosiaalipalveluiden yritystoiminnassa ja etenkin asumispalveluissa. Myös yksityisten terveydenhuollon palveluiden tarjonta on kasvanut ja kehittynyt. Alalla on paljon nuoria yrityksiä ja monissa pidempäänkin toimineissa yrityksissä on viime vuosien aikana tapahtunut merkittävää laajentumista ja toiminnan monipuolistumista.

Tämä osoittaa, että kehittämis- ja koulutuspalveluille sekä mahdollisuuksille verkostoitua tehokkaasti on ollut ja on lähivuosina edelleen voimakasta tarvetta ja kysyntää. Hankkeen aikana monet asiat ovat kehittyneet alan toimijoiden kannalta hyvään suuntaan, mutta useiden asiakokonaisuuksien kohdalla on sekä palveluntuottajilla itsellään että alaa kehittävillä tahoilla vielä merkittäviä kehittämishaasteita.

Uusia yrityksiä kehittyville markkinoille

HYKE on tarjonnut pirkanmaalaisille sosiaali- ja terveysalalla toimiville palveluntuottajayrityksille Liiketoimintaosaamisen koulutus- ja kehittämisohjelman jossa on keskitytty strategiseen johtamiseen, henkilöjohtamiseen sekä talousosaamiseen.

Osana HYKE-hanketta on järjestetty myös kolme noin vuoden pituista koulutuskokonaisuutta aloittaville yrittäjille. Liikeidean täsmentämisestä, liiketoimintasuunnitelman laadinnasta ja yrityksen perustamiseen liittyvistä käytännön toimista muodostuneet kokonaisuudet räätälöitiin ensisijaisesti hoito-, hoiva ja kuntoutusalan ammattilaisille soveltuviksi. HYKEn yhteiseksi vahvuudeksi muodostunut laaja toimijaverkosto niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla auttoi erityisesti toimintaansa käynnistämässä olevia yrittäjiä löytämään paikkansa monialaisessa palvelujärjestelmässä.

HYKEn vahvan, eri osaamisaloja edustavien tahojen tulokselliseen yhteistyöhön perustuvan positiivisen imagon ansioksi voidaan osittain lukea sekin, että aloittavien yrittäjien 15 hengen ryhmiin kerta kerran jälkeen hakeutui entistä korkeammin koulutettuja, vankan työkokemuksen omaavia ammattilaisia.  Uusia yrityksiä hankekaudella syntyi toistakymmentä. Pääsääntöisesti toiminta suuntautuu arkielämää helpottaviin kotityöpalveluihin ja fyysistä toimintakykyä edistäviin palveluihin sekä lastensuojelualalle. Yksi 12-paikkainen hoiva- ja palvelukoti perustettiin jo keväällä 2004.

Verkottuminen elinehto alkavalle yrittäjälle

HYKEn markkinatutkimusten mukaan hyvinvointipalvelujen alueella on voimakasta tarvetta keskinäiseen verkottumiseen. HYKE onkin tarjonnut erilaisia verkottumisen mahdollisuuksia kuntien, yritysten, yhteisöjen ja yksityisten palvelutuottajien välille. Verkottuminen on erityisesti pienten palveluntuottajien tulevaisuuden kannalta elinehto, mutta monituottajuusmallin toteuttamiseksi se on kaiken kaikkiaan tärkeää: tavoitteena on ollut yhteistyön asenteellisten esteiden poistaminen ja uuteen ajatteluun rohkaiseminen. Hanke on toiminut vuoropuhelun mahdollistajana, mutta tilaisuuksien hyödyntäminen on jäänyt kunkin tahon oman aktiivisuuden varaan.

Verkottumisen mahdollistamiseksi on järjestetty keväisin ja syksyisin Hyvinvoiva Pirkanmaa - seminaarisarja. Näiden tilaisuuksien yhteydessä on pidetty myös pienoismessutapahtumia, jotka ovat keränneet tapahtumittain noin 30 palveluntuottajaa esittelemään omaa toimintaansa.

Pirkanmaan kunnissa on järjestetty pienryhmätapaamisia. Nämä tapaamiset ovat herättäneet vilkasta keskustelua paikallisten toimijoiden kesken. Joissain tapaamisissa on edistetty myös yritysten välistä kumppanuusverkostoa, joka on keskeinen elinehto tulevaisuudessa varsinkin 1-2 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä, jotka usein toimivat kotiin tuotettavien palvelujen parissa.

Kaikkiaan tilaisuudet ovat aukaisseet näköaloja kuntien tahtotilaan ja tulevaisuuden näkymiin - kuinka palvelut kunnissa järjestetään. Hankkeen loppuvaiheessa tehdyn markkinatutkimuksen mukaan verkottumisen tarve nähdään sekä kuntien että yritysten osalta hyvin keskeisenä kehittämisen kohteena edelleen.