Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Isot suomalaiset metallialan yritykset ovat viime vuosina voimakkaasti ulkoistaneet tuotannollista toimintaansa pk-yrityksiin. Alan kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että pk-sektorin lastuavaa työstöä tekevissä yrityksissä on korkean tason valmistusosaamista.

Vuoden 2002 lopulla käynnistettiin Kiila-hanke, jonka tavoitteena oli parantaa metallialan pk-yritysten tuottavuutta, joustavuutta ja varmuutta sekä lyhentää läpimenoaikoja tukemalla pk-yrityksiä tehostamaan menetelmäsuunnittelua ja lastuavan työstön esivalmistelua.

Kiilassa kehitettiin koulutuksia, joiden avulla parannettiin työstökoneiden käytön tuottavuutta ja kannattavuutta. Lisäksi tavoitteena oli viimeisimmän ammatillisen tiedon siirtäminen lastuavaa työstöä tekeviin metallialan pk-yrityksiin, jonka vaikutuksesta henkilöstön osaamisen taso nousee ja pk-yritysten kilpailukyky paranee.

Haasteena olivat alan tiukat tuotantoaikataulut ja joidenkin yritysten kehittämisnihkeys. Mutta ne yritykset, jotka lähtivät yhteistyöhön mukaan, pääsivät positiivisen kehittämisen jatkumoon, joka tuo selkeää kilpailuetua toisiin yrityksiin nähden.

- Koulutuksista on ollut selkeästi hyötyä, "heti käteen jotain", vaikka yritykset olivat varsin erilaisissa kehitysvaiheissa, kertoo Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori Arto Jokihaara.

Samaa mieltä ovat myös yritykset. Oleellista oli, että yritykset olivat mukana jo hankkeen suunnittelussa.

Yhteistyössä mukana olleen TH-Tools Oy:n tuotantopäällikön Timo Hertellin mukaan koulutuksen suunnitteluvaihe on tärkeä ja yritysten pitää päästä vaikuttamaan siihen. Yritysten mukanaolo tuo myös uskottavuutta hankkeelle.

- TH-Tools on saanut paljon irti Kiilan räätälöidyistä koulutuksista, koulutus otti entistä paremmin huomioon tuotantoyritysten toiminnan luonteen. Hyötyä ei olla vielä pystytty tarkemmin laskemaan, mutta esimerkiksi parempi kustannuslaskenta on tullut selkeästi avuksi, selvittää Hertell.

Tarve ja jatkuvuus - tutkitusti yritysten tarpeisiin

Kiila aloitettiin selkeästä tarpeesta: kiinnityspuolella ei ollut koulutusta ja se oli silti tuotannossa kuluja tuottava ja aikaa vievä vaihe. Tietoa yritysten koulutustarpeista oli saatu edellisten hankkeiden kautta ja yrityksiä oli mukana jo hankkeen suunnittelussa. Tampereen teknillisen yliopiston Tuotantotekniikan laitoksella teetettiin myös Pirkanmaalaisten pk-konepajojen kehitystarvekartoitus, jonka avulla pyrittiin muiden toimenpiteiden ohella parantamaan koulutusten oikeaa kohdentamista.

Koulutuksia suunniteltiin yhdessä alan oppilaitosten ja yritysten kanssa. Koulutukset toteutettiin sekä kaikille kohderyhmän yrityksille avoimina että yrityskohtaisia koulutuksina. Koulutuksien kehittämisen ohessa myös oppilaitosten koulutustarjonta kehittyi vastaamaan paremmin yritysten tarpeita.

Timo Hertellin mukaan kehityshankkeet ovat yleensä olleet liian lyhytjänteisiä. Yrityksillä ei ole tarpeena vain kahden vuoden koulutusprosessit vaan jatkuvat päivityskoulutukset sekä pistemäiset koulutukset. Tätä ajatusmallia tukee jatkossa Kiilassakin pääroolissa toiminut alan koulutukset kokoava CAM Forum, jota rakennetaan pysyväksi toimintamalliksi koulutusten kehittämiseen ja markkinointiin.

Ketjuista moduleiksi - koulutus sovitetaan tuotannon aikatauluihin

Tarve kohdennetuille koulutuksille täyttyy nopeasti, joten koulutusten päivitys ja muunneltavuus on jatkossa huomioitava paremmin. Tuotannollisten yritysten osallistuminen koulutuksiin voi olla ajoittain hankalaa tilauskannan suuruuden vuoksi. Kun tuotannossa on kiire, ei kehittämis- ja koulutustoiminta ole yrityksissä ensisijaista.

Hankkeen aikana löydettiin kuitenkin parannus koulutuksen tehokkaampaan, tuotannon paremmin huomioon ottavaan rytmittämiseen - koulutuksista rakennettiin moduleita. Tämä sopi paremmin myös tuotantoyritysten toiminnan luonteeseen.

Jatkossa koulutukset pitääkin sovittaa joustavammin yritysten tuotantoaikatauluihin eikä  oppilaitosten kello 8-16 aikatauluun.

- Täsmäkoulutukset paikan päällä ja lyhyet pätkät toimivat parhaiten. Säännölliset modulit, joista tiedotetaan hyvin ennakkoon ovat tarpeen, jotta työntekijöiden koulutuksen voi jaksottaa, kertoo projektissa mukana olleen TH-Tools Oy:n tuotantopäällikkö Timo Hertell.

Tuotantotietoa suunnittelijoille Kiina-ilmiön estämiseksi

Valmistusystävällinen tuotesuunnittelu eli suunnittelukoulutus oli Kiilan yksi tärkeimmistä koulutuksista. Koulutus oli laaja, useita kouluja ja yrityksiä samaan koulutukseen yhdistävä kokonaisuus. Näin pystyttiin hyödyntämään parhaita asiantuntijoita kussakin koulutuksessa. Tämä laaja koulutusyhteistyö eri toimijoiden kesken oli hankkeen parhaimpia käytäntöjä.

Tarve suunnittelukoulutukselle oli suuri, sillä nykyisin konesuunnittelu tapahtuu isoissa yrityksissä, mutta tuotanto pienissä alihankintayrityksissä. Alihankkijoilla on osaamista ja edullisia, vaihtoehtoisia tuotantomenetelmiä tarjottavaksi suunnitelmien toteutukseen. Yhteistyötä kannattaa siis tehdä jo ennen tarjouskilpailua, jotta suomalaisten alihankkijayritysten mahdollisuudet suunnitelmien tuotantoon voidaan ottaa paremmin huomioon.

Suunnittelukoulutus syntyi tarpeeseen, se testattiin ja se toimi, mutta vaikuttavuus siitä näkyy todennäköisesti vasta pitkällä aikavälillä.

Koulutukset ovat edelleen yritysten hyödynnettävissä

Oppilaitokset toteuttavat Kiilan aikana kehitettyjä koulutuksia itsenäisesti hankkeen loputtua.

Oppilaitoksilla on mahdollisuus markkinoida koulutuksistaan CAM Forum -verkkopalvelun koulutuskalenterin kautta. CAM Forum -yhteistyö helpottaa koulutusten organisointia ja oppilaitosten välistä sisäistä tiedottamista sekä tehostaa koulutusten markkinointia.

Laajan yhteistyöverkoston ylläpidossa viestintä on tärkeässä roolissa ja sen suunnitelmalliseen toteuttamiseen kannattaakin vastaavissa yhteistyöhankkeissa panostaa.

Projektin aikana muodostettiin valmistusystävällinen tuotesuunnittelu -kurssi, jossa toteutui 31 henkilötyöpäivää. Palaute kurssista oli hyvää ja sen osallistujina oli tuotesuunnittelijoita. Kurssin tarjonta jatkuu projektin jälkeen CAM Forumissa. Muut uudet yhdessä kehitetyt koulutukset keräsivät projektin aikana noin 240 henkilötyöpäivää. Kursseille osallistujat olivat konepajojen työntekijöitä ja myös osa näistä koulutuksista jatkuu CAM Forumin alla.

KIILA - Nykyaikaisella kiinnitys- ja lastuamistekniikalla kilpailukykyä toteutettiin 1.11.2002-31.12.2005.

Hanketta koordinoi Teknologiakeskus Hermia Oy. Yhteistyössä olivat lisäksi Tampereen ammattioppilaitos, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen aikuiskoulutuskeskus ja Mäntän seudun koulutuskeskus. Yritysedustajina projektin toteutuksessa olivat mukana Fastems Oy, Suomen Sandvik Oy  ja TH-Tools Oy.