Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Metrav on Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen toteuttama projekti, jota osittain rahoitti Pirkanmaan TE-keskus Euroopan sosiaalirahaston varoista.

Taustaa

Työministeriön tekemien selvitysten mukaan työvoimakoulutuksen vaikuttavuus työllistymisen osalta oli vuonna 2005 Pirkanmaalla keskimääräistä heikompaa tasoa erityisesti metalli- ja ravitsemisaloilla. Kuitenkin samaan aikaan työvoiman kysyntä oli vilkasta ja lisäksi esimerkiksi metallialan koulutuspaikkojen suhteellinen osuus oli huomattavasti maan keskitasoa pienempi. Työvoimakoulutuksen prosessin kehittämiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi aloitettiin kehittämisprojekti, jonka valmistelussa olivat mukana Tampellan Teollisuusoppilaitos, Tampereen työvoimatoimisto ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus. Projektia hallinnoivana organisaationa toimi Tampereen Aikuiskoulutuskeskus.

Tavoitteita

Projektin tavoitteiksi määriteltiin:

• työvoimakoulutuksen vaikuttavuuden parantaminen ja työvoiman saannin turvaaminen erityisesti metalli- ja ravitsemisaloilla
• etsitään ne toimenpiteet ja toimintamallit, joiden avulla työvoimakoulutuksen käyneet saadaan sijoittumaan työhön paremmin
• etsitään työvoimakoulutuksen asiakasprosessista sellaisia kohtia, joissa toimintaa voidaan tehostaa työllistymisen näkökulmasta
• parannetaan opiskelijoiden työllistymistä jo projektin aikana
• tiivistetään yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä työvoiman saannin turvaamiseksi

Lisäksi projektin tavoitteena oli ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin, joilla koulutuksesta valmistuvien työllistymistä parannetaan sekä toisaalta etsiä uusia keinoja ja rakenteellisia ratkaisuja, joilla pitemmällä aikavälillä parannetaan koulutuksen vaikuttavuutta.

Toteutuksesta

Projektin käynnistyttyä ensimmäiseksi otettiin tarkasteluun koko työvoimakoulutusprosessi opiskelijahankinnasta ja markkinoinnista opiskelijoiden valmistumiseen ja työllistymiseen. Suurena apuna oli myös Oskarista Osaajaksi-projektin tulokset ja suositukset.

Projektin toiminta perustui prosessissa toimivien henkilöiden haastatteluihin, kyselyihin ja yhteisiin keskustelu- ja kehittämistilaisuuksiin. Näin saatiin paljon erilaisia näkemyksiä ja ideoita toiminnan kehittämiseksi ja samalla saatiin eri toimijat sitoutumaan projektin tavoitteisiin. Myös varsinaiset toimenpiteet tehtiin yhdessä kouluttajien, työvoimaneuvojien ja kurssikummien kanssa.

Lisäksi haastateltiin kaikki oppilaitoksessa olevat koneistus- ja ravitsemisalojen opiskelijat, joilta saatiin mm. palautetta koulutuksen toteutuksesta, omasta opiskelumotivaatiosta, työkunnosta ja työllistymisnäkymistä.

Alkukartoituksen jälkeen sekä koneistus- että ravintola-alan koulutusprosessiin tehtiin isoja muutoksia, jotka jatkuivat koko projektin ajan. Koulutusten markkinointia ja opiskelijahankintaa uudistettiin ja tehostettiin, koska haluttiin alalle soveltuvia ja motivoituneita opiskelijoita, joita myös työnantajat haluavat työllistää. Valintaprosessiin tehtiin hyvinkin merkittäviä muutoksia koulutusalasta riippuen: koneistuspuolella valintaperusteita kiristettiin huomattavasti, kun puolestaan ravintola-alalla siirryttiin lähemmäksi suppilomallia, jossa hakijat pääsevät helposti kokeilemaan omaan soveltuvuuttaan alalle. Ensiarvoisen tärkeää kuitenkin oli, että kouluttaja tuntee tiiviimmän vuorovaikutuksen kautta omat opiskelijansa ja heidän mahdolliset ongelmansa, jotta pystyy olemaan apuna opiskelussa ja työllistymisessä.

Koulutuksen toteutuksessa alettiin painottaa entistä enemmän työssäoppimisjaksoja, joita sijoitettiin tasaisemmin koulutuksen ajalle sekä yritysyhteistyöhön, joka merkitsi tiiviimpää yhteydenpitoa puolin ja toisin. Lisäksi koulutusten kesto lyheni ja opiskelijat siirtyivät nopeammin töihin. Erityisesti koneistuskoulutuksessa tehtyjen muutosten vaikutus on ollut suuri; keskeytykset ovat vähentyneet ja opiskelijat ovat työllistyneet hyvin.

Jatkon kannalta haasteiksi jää ravintola-alan vaikuttavuuslukujen parantaminen sekä sen selvittäminen, miten paljon nykyinen tilastointi vääristää työllistymislukuja. Lisäksi alan valintamenettelyä muutettiin vielä vuoden 2007 lopussa, joten uusien opiskelijoiden osalta lopullisia työllistymistuloksia saadaan vielä odottaa. Myös työvoimatoimiston kurssikummin roolia ja merkitystä työvoimakoulutuksen onnistumiselle tulee entisestään korostaa.

Kaiken kaikkiaan projekti saavutti asetetut tavoitteet melko hyvin. Toiminnasta löydettiin paljon kehittämis- ja tehostamiskohteita, joihin ehdittiin osittain jo toimenpiteitä tekemään. Toisaalta paljon tekemistä jää projektin päätyttyä myös prosessin eri vaiheissa oleville toimijoille, varsinkin kurssikummeille ja vastuukouluttajille, jotta projektin aikana tehtyjen toimenpiteiden vaikutus jää pysyväksi.

Kehittämisryhmien keskustelujen ja tehtyjen kehittämistoimenpiteiden pohjalta päädyttiin tekemään suosituksia työvoimakoulutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi.

Lisätietoja:

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

www.takk.fi

Tampellan Teollisuusoppilaitos

www.tamtol.fi

Suosituksia

1. Työvoimakoulutuksen toteutusmallit

• koneistusalalla järjestetään osatutkintoon tähtäävää koulutusta, joka mahdollistaa nopeamman työllistymisen; koko tutkinto voidaan suorittaa myöhemmin työssä
• ravintola- ja cateringalalla koulutus tutkintotavoitteista sisältäen runsaasti ohjattua työssäoppimista
• yritykset mukaan koulutussuunnittelun ja toteutukseen mahdollisimman alkuvaiheessa
• työssäoppiminen jo koulutuksen alkuvaiheessa, jotta opiskelijoilla matalampi kynnys mennä yrityksiin
• kullekin toimialalle tulee löytää parhaiten soveltuva valintamenettely 
• valinta tehdään riittävästä määrästä motivoituneita hakijoita
• tutustumisjaksolla varmistetaan soveltuvuus ja motivaatio, vasta tämän jälkeen koulutus jatkuu

2. Työvoimatoimiston ja oppilaitoksen yhteiset kehittämisryhmät

• alakohtaiset kehittämisryhmät jatkavat edelleen toimintaansa ja kokoontuvat säännöllistä
• tapaamiset tulee valmistella etukäteen huolella ja vetovastuu tulee sopia selvästi
• yritysten edustajat tulee ottaa mukaan kehittämistyöhön joustavien toimintatapojen avulla
• kaikkien alueen työvoimatoimistojen edustajat mukaan toimintaan

3. Kouluttajat ja kurssikummit

• järjestetään tilaisuuksia, joissa eri toimialojen kouluttajat pääsevät yhdessä kehittämään koulutustoimintaa ja yhteistyötä sekä vaihtamaan kokemuksia
• korostetaan kouluttajille työvoimakoulutuksen päätavoitteen (työllistymisen) merkitystä ja kouluttajan roolia tavoitteen saavuttamiseksi
• kurssikummitoimintaa tulee kehittää ja resursoida vaikuttavuuden parantamiseksi

4. Yritysyhteistyö ja työpaikkojen kartoitus

• kouluttajien ja kurssikummin tulee olla säännöllisesti yhteydessä yrityksiin, jotta saadaan ajan tasalla oleva kuva työvoimatarpeesta

5.  Työpaikkaohjaajat

• työpaikkaohjaajien koulutus tulee järjestää joustavasti, jotta saadaan yrityksistä helpommin osallistujia; käytetään verkko-opetusta
• kouluttajan tulee työharjoittelun valvontakäynneillä korostaa työpaikkaohjaajan roolia ja vastuuta
• tulisi selvittää tarkemmin, olisiko kouluttajille mahdollista saada resursseja työpaikkaohjaajana toimimiseen yrityksissä

6. Opiskelijoiden osaaminen, soveltuvuus ja motivaatio

• vuorovaikutus kouluttajan ja opiskelijan välillä tulee olla tiivistä koko opiskelun ajan, koska opiskelijan elämäntilanne voi muuttua
• kouluttaja käy opiskelijan kanssa säännöllisesti keskustelun, jossa varmistetaan opiskeluedellytykset ja motivaatio
• opiskelija on koulutusaikana edelleen työvoimatoimiston asiakas, joten työvoimatoimiston kurssikummin tulee olla aktiivisesti yhteydessä opiskelijaan ja kouluttajaan varmistaakseen työllistymisen koulutuksen jälkeen

7. Opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalvelut                            

• opiskelijoiden tukipalveluiden käytölle saatava mahdollisimman matala kynnys, koska oman elämän hallintaan liittyviä ongelmia on opiskelijoilla usein
• ammatilliseen työvoimakoulutukseen tulee sisällyttää työkuntoon ja työssäjaksamiseen liittyviä valmennuspäiviä, jotka ovat luonteva osa koulutusohjelmaa ja koskevat kaikkia opiskelijoita; valmennuspäivät tulee sijoittaa tasaisesti koko koulutuksen ajalle, esimerkiksi 1 päivä / kuukausi

8. Yhteistyö henkilöstövuokrausyritysten kanssa

• oppilaitoksen ja työvoimatoimiston tulee järjestää opiskelijoille tiedotustilaisuuksia yhdessä henkilöstövuokrausyritysten kanssa, jolloin opiskelijat saavat kattavaa tietoa avoimista työpaikoista ja työvoimatarpeesta yleensä sekä osaamisvaatimuksista
• lisätään yhteistyötä henkilöstövuokrausyritysten kanssa tiedonkulun parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi

9. Opiskelijoiden jatkosuunnitelmat ja työllistyminen

• kaikille koulutuksensa päättäneille tai keskeyttäneille tehdään jatkosuunnitelma yhteistyössä opiskelijan, vastuukouluttajan ja työvoimaneuvojan kanssa
• koulutuksen keskeyttäminen tulee olla hallittu prosessi, jossa kartoitetaan viipymättä opiskelijan muut kouluttautumisvaihtoehdot
• työvoimatoimiston tilastointikäytäntöjä tulee tarkentaa siltä osin, kun ne koskevat ravintola-alan sijaisuuksien tekijöitä; miten huomioidaan tilapäistyöt laskettaessa vaikuttavuuslukuja

10. Tiedotus ja markkinointi

• laaditaan oppilaitoksen ja työvoimatoimiston yhteinen toimialakohtainen markkinointistrategia vuodeksi kerrallaan
• vastuukouluttajan ja kurssikummin yrityskäynnit oltava säännöllisiä ja järjestelmällisiä
• lehti-ilmoittelun ulkoasu muutettava vetävämmäksi ja otettava yritykset mukaan
• järjestetään työvoimaneuvojille säännölliset tutustumispäivät eri koulutusaloille