Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Tarvitseeko projektin vetäjän tuntea potentiaalisten asiakasyritysten tuotantoprosessit? Kapealla uuden teknologian alalla tarvitsee. Ja jopa niin hyvin, että pystyy osoittamaan uuden teknologian hyödyt juuri asiakkaan tuotantoa tehostavalla tavalla.

Mutta mitä tehdä, kun teknologinen infrastruktuurikaan ei ole vielä valmis ja koulutuksia pitäisi jo myydä teollisuudelle? Mikä on täsmäkoulutuksen hyöty verrattuna massakoulutuksiin? Mitä tehdään, kun koulutus hyödyttää vain pieniä yrityksiä joilla ei kuitenkaan ole varaa uuteen teknologiaan? Haasteisiin on etsitty vastauksia Olavi-hankkeessa.

Olavi - laserteknologian osaamista

Olavi eli Optoelektroniikka ja LAsertekniikka VIereisissä klustereissa -hankkeen tavoitteena on parantaa pirkanmaalaisen ja suomalaisen teollisuuden laserosaamista ja lisätä tietoa teknologian hyödyntämismahdollisuuksista. Yhteystöllä tuetaan laserien hyödyntämistä sekä järjestelmien ja menetelmien käyttöönottoa teollisuudessa. Tätä kautta on mahdollista synnyttää merkittävää kilpailuetua ja uutta liiketoimintaa lasereita valmistaviin ja laseria hyödyntäviin yrityksiin.

Olavi on osa Laser Competence Centre Finlandia (LCC Finland), joka on Teknologiakeskus Hermian koordinoima laserteknologian osaamis- ja palvelukeskus. Keskuksen toiminnan perustan muodostaa Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) laitosten ja yksiköiden laaja osaaminen lasertekniikan eri alueilla. Toiminnan tavoitteena on soveltaa laserteknologioita suomalaisen teollisuuden tarpeisiin siten, että yritykset voivat kokeilla ja kehittää tuotteitaan ja prosessejaan hyödyntämällä keskuksen osaamista ja laitekantaa.

Etuajassa oikeaan aikaan

Olavin verkoston pohjana ovat olleet Tampereen teknillisen yliopiston infrastruktuurihankkeet, joissa on ollut mukana joukko yrityksiä rahoittamassa tutkimusta ja toimintaa. Yhteistyön vahvuutena ovat olleet hankkeen projektipäällikön, tekniikan tohtori  Pekka Savolaisen yritysmaailman tuntemus sekä kansainväliset kontaktit, joiden kautta on voitu tuoda maailmalaajuista osaamista pk-yrityksiin.

- Ilman TTY:n olemassa olevaa projektikantaa vastaavanlaista koulutushanketta ei olisi pystytty muodostamaan. Se olisi voinut toteutua ehkä 5-10 vuoden kuluttua, kertoo projektipäällikkö Pekka Savolainen Teknologiakeskus Hermia Oy:stä.

- Olavissa on siis otettu varaslähtö tulevaisuuden tarpeelle. Nähtävissä silti on, ettei projekti ole toteutettu liian ajoissa maailmanlaajuisesti katsottuna, jatkaa Savolainen.

Koulutus vielä tuntemattomilla sovellusalueilla vaatii syvää osaamista ja laajaa tietämystä

Koska Olaviin liittyvä toimiala on kapea ja sen teknologian sovellettavuus muilla toimialoilla uutta, on projektipäällikön kompetenssi aihealueesta ensisijaisen tärkeää. Projektipäällikön työhön liittyy myös paljon tiedon etsintää yrityksille sekä tiedon etsintää uusista toimialoista ja työtavoista.

Olavissa toteutetut koulutukset ovat tarvelähtöisiä ja tukevat tutkimus- ja kehittämistoimintaa, vaikka kokonaisuudet ovat rikkonaisia ja niihin on vasta orastavaa kysyntää.

Räätälöitävissä koulutuksissa on tärkeää, että projektipäällikkö tuntee kohdeyritysten tuotantoprosessit ja näkee uuden teknologian mahdollisuudet niiden tehostamiseen. Asiakasyritykset eivät pysty välttämättä näkemään mahdollisuuksia, koska heillä ei vielä ole käytössään uusinta tietoa.

Koulutusten räätälöinti on vaikuttanut siihen, että Olavissa on toteutettu paljon pieniä koulutuskokonaisuuksia. Projektissa on opittu, että kapean sektorin huippuosaamiseen tähdättäessä täsmäkoulutus tuo paremmat tulokset pitkällä tähtäimellä vaikka viekin enemmän aikaa kuin massakoulutus.

Mitä pienet edellä, sitä isot perässä

Yritysten mukaan saanti on teknologian uutuudesta johtuen hankalaa. Se vaatii hankkeelta paljon: yrityksissä käyntejä, aikaa paneutua kontaktointiin ja prosesseihin tutustumiseen. Markkinointia tukee myös LCC:n uutislehti, mutta suurta kysyntää koulutuksille ei ole vielä ollut.

Haasteena on myös se, että isot yritykset ja perinteinen teollisuus eivät ole ensimmäisenä hyödyntämässä uutta teknologiaa. Tästä syystä koulutus on keskittynyt workshopeihin eikä esimerkiksi yritysten omien näytteiden testaamiseen. Nyt koulutus palvelee enemmän pieniä ja aloittelevia sekä erikoistuneita yrityksiä. Asiassa on selkeä ristiriita, sillä uusi teknologia on usein niin kallista, että vain isoilla yrityksillä olisi siihen varaa.

Vastavuoroista hyötyä kehityksestä ja koulutuksesta

Koulutushanke aloitettiin samaan aikaan kuin TTY:n infrastruktuurihankket, eli käytännössä kun koulutushanke loppuu, infra on vasta valmiina. Vaikeus on siinä, että samaan aikaan kun yliopisto vasta kehittää tekniikkaa, pitäisi teollisuuteen myydä koulutusta. Molemmat puolet ruokkivat kuitenkin toisiaan. Yliopistolle yhteistyöstä ja koulutuksesta syntyy uusia projekteja. Uutislehtien kautta yritykset saavat tietoa tutkimusprojekteista, joista voi syntyä yrityksille näkemyksiä omista kehittämistarpeista. Molempien tahojen etuna kun kuitenkin ovat yritysten tarvelähtöiset, eivätkä pelkästään tutkimuslähtöiset projektit.

Koulutukset jatkuvat

Olavin numeeriset tavoitteet ovat hyvin aikataulussaan. Tavoitteet on saavutettu tiukasta yrityskohtaisesta räätälöinnistä huolimatta. Lisäksi hyödyt yritystasolla muuttuvat, koska yritykset ovat toiminnassaan vielä hyvin eri vaiheissa.

On vielä epäselvää jatketaanko tai levitetäänkö Olavin aikana muodostettuja koulutuksia nykyisessä muodossaan. Todennäköisesti ainakin syksyllä 2006 pidettyä LCC Workshopia järjestetään vuorovuosin Optoelektroniikan Tutkimuskeskus ORC:n kesäkoulun kanssa. Koulutustoiminta pysyy silti mukana LCC:n toimintojen ympärillä, koska tarvetta tekniikan kehittyessä on jatkuvasti. Todennäköisimmin koulutukset toimivat parhaiten pysyvän tai oman rahoituksen turvin. Jos teollisuudelle ei synny isompaa ja kasvavaa tarvetta tälle teknologialle, niin koulutusta ei kannata järjestää hankevetoisena. 

Lisätietoja:

Teknologiakeskus Hermia Oy

www.hermia.fi

www.lccfinland.fi