Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Työttömien seulonnan tavoitteena oli hakea yksilöllistä otetta pitkäaikaistyöttömien ryhmään, jonka systemaattiseen läpikäyntiin ei ollut siihen mennessä ollut mahdollisuutta. Asiakkaiden seulonnan avulla käytiin läpi ruuhkautuneen Tampereen työvoimatoimiston asiakkaista merkittävä pitkäaikaistyöttömien ryhmä aikana, jolloin rakenteellinen työttömyys oli selvästi nähtävissä. Asiakkaille löytyi aikaa ja heidän tilannettaan ja toimenpiteiden edistymistä voitiin seurata.

Seulonnassa käytiin läpi Tampereen työvoimatoimiston kesäkuussa 2003 yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleet asiakkaat, joita silloin oli 3243. Tavoitteena oli arvioida asiakkaiden tilanne, työmarkkinakykyisyys ja työmarkkinoille paluun mahdollisuudet. Määrällisenä tavoitteena oli 600 asiakkaan pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen. Asetetut tavoitteet toteutuivat lähes viisinkertaisesti, sillä yhdenjaksoinen pitkäaikaistyöttömyys päättyi 2994 asiakkaalla.

Erinomaisia tuloksia ja myönteistä palautetta

Seulonnan yhteydessä huomattiin, että kohderyhmään kuuluneet asiakkaat olivat usein moniongelmaisia ja sairaampia kuin oletettiin, ja heidän yhteytensä työmarkkinoille ovat monin tavoin katkenneet. Yli puolet kohderyhmästä oli myös ikääntyneitä.

Seulonnan avulla saatiin ohjattua asiakkaita oikeisiin paikkoihin, mm. työkyvyttömyyseläkkeille ja pitkäaikaistyöttömien eläketuelle. 37,6 % asiakkaista jäi joko vanhuus-, työttömyys- tai työkyvyttömyyseläkkeelle, tai he olivat jo osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai odottivat eläkettä. Asiakkaiden tietämättömyys omista eläkemahdollisuuksistaan oli yllättävää.

Asiakkaista 7,8 % sijoittui työhön avoimille työmarkkinoille, 10,5 % palkkatuettuun työhön, 2 % työelämävalmennukseen ja 6,2% työvoima- tai muuhun koulutukseen. Eläkemahdollisuuksien selvittelyihin ohjattiin 7,9 % ja terveydentilan selvityksiin 6,8 % asiakkaista. 20,8 % asiakkaista pitkäaikaistyöttömyys katkesi muun muassa siksi, että he olivat sairauslomalla, suorittamassa asevelvollisuutta tai hoitovapaalla.

Joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse haastateltujen asiakkaiden joukosta valittiin satunnaisotannalla 135 asiakasta, joille lähetettiin asiakaspalautekysely. Vastausprosentti oli 66 % ja asiakaspalaute oli pääosin myönteistä. Suurin osa asiakkaista oli kokenut saaneensa asiallista palvelua ja merkittävä osa myös asiantuntevaa ja ymmärtävää kohtelua.

Ilman toimenpiteitä suuri osa olisi edelleen työttömänä

Ilman seulontaa suuri osa asiakkaista olisi todennäköisesti edelleen työttömänä ja heidän työnhakuaan vain uusittaisiin ilman syvällisempää haastattelua tai jatko-ohjausta.

Olisi tärkeätä, että myös monet muut asiakasryhmät käytäisiin säännöllisesti läpi ja heidän tilanteisiinsa tartuttaisiin kiinni. Seulontatyö voidaan menetelmänä hyvin siirtää pysyväksi osaksi työvoimatoimiston toimintaa ja on myös helposti kopioitavissa muihin vastaaviin ryhmiin, kuten esimerkiksi nuoriin tai maahanmuuttajiin.

Idea asiakkaiden seulonnasta syntyi Tampereen työvoimatoimiston ja Pirkanmaan TE-keskuksen työvoimaosaston tulostavoiteneuvotteluissa vuonna 2002. Keväästä 2006 alkaen yksi työvoimaneuvoja on Tampereen työvoimatoimistossa tehnyt pitkäaikaistyöttömien seulontatyötä oman yksikkönsä asiakkaista. Kokeilu kestää vuoden 2006 loppuun saakka.

Seulonta on menetelmänä toimiva

Työ aloitettiin pisimpään eli yli 5 vuotta työttöminä olleista asiakkaista edeten siitä 4-5 vuotta, 3-4 vuotta, 2-3 vuotta ja 1-2 vuotta työttömänä olleisiin asiakkaisiin. Käytännön toteutus tapahtui siten, että jokaisen kohderyhmään kuuluvan tilanne ja työnhaun ajankohtaisuus tarkistettiin käymällä nimilistaa läpi.

Asiakkaat haastateltiin joko puhelimitse tai henkilökohtaisella tapaamisella. Sellaiset henkilöt, jotka olivat lähiaikoina jäämässä eläkkeelle tai joilla oli selkeästi jokin työnhakuun liittyvä prosessi kesken työvoimatoimistossa, jäivät pääsääntöisesti yhteydenottojen ulkopuolelle.

Seulonta tehtiin suurimmalta osin etätyönä. Viisi erikoistyövoimaneuvojaa perehtyi etätyöpisteessään asiakkaiden tilanteeseen tietojärjestelmästä saatavien tietojen pohjalta. Henkilökohtaisia tapaamisia järjestettiin 1-3 päivänä viikossa. Tapaamisten tavoitteena oli selvittää asiakkaan kokonaistilanne, päivittää työnhakusuunnitelma ja määritellä palvelutarve, ja sen jälkeen ohjata asiakas mahdollisuuksien mukaan erilaisiin toimenpiteisiin, kuten terveydentilan- ja eläkemahdollisuuksien selvittelyihin, tuki- ja harjoittelutoimenpiteisiin, koulutukseen tai työhön.

Seulonnalle asetetut tavoitteet ja asiakastyön prosessinomaisuus olivat hiukan ristiriidassa keskenään. Tarkoitus oli selvittää asiakkaan tilanne ja ohjata hänet eteenpäin johonkin toimenpiteeseen, mutta joukossa oli asiakkaita, joiden elämäntilanne oli niin vaikea, että yhdellä haastattelulla ei vielä päästy eteenpäin. Näiden asiakkaiden kohdalla tarvittiin useampi tapaaminen.

Lisätietoja:

Tampereen työvoimatoimisto

www.mol.fi/tampere