Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien voimavarojen löytäminen, käyttöönotto ja vahvistuminen sekä toimintakykyisyyden ylläpidon lisääntyminen. Asiakkaita motivoidaan toimimaan omia kykyjä ja taitoja vastaavalla tasolla. Lisäksi tavoitteena on elämäntilanteen selkeyttäminen ja realisoiminen, sekä ohjauksen ja tuen saaminen jatkopolun löytymiseksi.

Monet II -hankkeessa luotiin työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen yhteisasiakkaille sopiva kuntoutusmalli, joka tavoittaa passivoituneet asiakkaat, joita muutoin on ollut vaikea tavoittaa ja aktivoida. Kokemukset viranomaisyhteistyöstä sekä toisaalta viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken, edistivät kuntouttavan työtoiminnan ja työvoiman palvelukeskuksen käynnistymistä Tampereella.

Välillisiä työllisyysvaikutuksia olivat kolmannelle sektorille syntyneet ammattitehtävät ja työpaikat vaikeasti työllistyvien henkilöiden kuntoutukseen ja ohjaamiseen. Ohjaajien työsuhteet jatkuvat hankkeen päättymisen jälkeen kuntoutusmallin muuttuessa pysyväksi palvelutuotteeksi.

Yhdessä Selviytymisen Tuki Ry ja Setlementtiyhdistys Naapuri tuotteistivat hankkeessa muokatun sosiaalisen kuntoutuksen kuntouttavan työtoiminnan palvelutuotteeksi. Kehittämiskumppaneita olivat myös Tampereen kaupunki, Hervannan EU-ohjelma, työvoimatoimisto, sosiaaliasema ja KELA.

Tältä pohjalta perustettiin Monet-Palvelut toukokuussa 2003. Hankkeessa toiminutta tukirakennetta ei voitu sellaisenaan siirtää Monet-Palveluun kustannusten vuoksi. Tukirakenteesta nykyisessä kuntouttavassa työtoiminnassa vastaa Tampereen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan yksikkö sekä Monet-Palveluiden kuntoutustiimi.

Kehityshankkeesta pysyväksi palveluksi

Vuonna 2005 kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 125 tamperelaista. Kohderyhmään kuuluu kuitenkin kymmenkertainen määrä henkilöitä, joten kuntouttavan työtoiminnan tarve ja kysyntä on huomattavasti suurempi kuin tarjonta.

Parhaillaan Monet-Palvelut kehittää kuntoutusohjelmaa Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kuntouttavan työtoiminnan yksikön kanssa, huomioiden kaupungin toimintamallin uudistuksen asettamat vaatimukset.

Kuntoutusohjelma perustuu kuntouttavasta työtoiminnasta säädetyn lain ja sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan. Lain tarkoittaman kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluu vuosittain Tampereella noin 1200 asiakasta, joista yli 25-vuotiaita on 900 ja alle 25-vuotiaita 300.

Eri polkuja eteenpäin

Kunnat ja työvoimatoimistot ovat lain nojalla velvoitetut laatimaan yhteistyössä sopivan suunnitelman ja palvelukokonaisuuden työttömille ja järjestämään kuntouttavaa työtoimintaa pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville asiakkaille. Lain tarkoittaman kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluu vuosittain Tampereella noin 1200 asiakasta, joista yli 25-vuotiaita on 900 ja alle 25-vuotiaita 300.

Monet II -hankkeen kuntouttavan työtoiminnan osallistujiksi valittiin yli 25-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät, toimeentulotuen varassa elävät työ- ja sosiaalihallinnon yhteisasiakkaat. Osallistujien ei odotettu sijoittuvan suoraan avoimille työmarkkinoille hankkeen jälkeen. Määrällisenä tavoitteena oli saada 94 osallistujaa kuntoutusjaksoille projektin aikana.

Vaikka tavoitteena ei ollutkaan osallistujien työllistyminen suoraan avoimille työmarkkinoille, onnistui kaksi henkilöä sijoittumaan avoimille työpaikoille ja yksi ryhtyi yrittäjäksi. Koulutukseen lähti seitsemän henkilöä, ja joitakin ohjattiin työvoiman normaalipalveluihin, muihin palveluihin tai hoitoon.

Moniammatillinen yhteistyö auttaa näkemään kokonaisuuden

Osallistujia hankkeessa oli 70 ja heidät valittiin työvoimatoimiston, KELA:n, sosiaalitoimiston ja projektien asiakkaista. Osallistujat hakeutuivat heille parhaiten soveltuviin työtehtäviin, joita oli mahdollista vaihtaa kuntoutusjakson aikana.

Osallistujan kokonaiselämäntilannetta selvitettiin, selkeytettiin ja realisoitiin hänelle itselleen, syvennyttiin fyysiseen ja psyykkiseen jaksamiseen, sekä selviteltiin taloudellista asemaa, asumista ja ihmissuhteita. Kaikki toiminta toteutettiin osallistujien tilanteista nousseiden tarpeiden mukaan, yhteistyössä useiden auttaja-, viranomais-, ja muiden tahojen kanssa. Osallistujien yksilölliset taustat, elämäntilanteet, ongelmat, voimavarat ja kyvyt olivat hyvin erilaiset ja vaihtelevat, jolloin kuntoutusta oli lähes mahdotonta prosessoida samalla tavoin kaikkien kohdalla.

Raha kannustimena sitoutumiseen

Kuntouttavaan työtoimintaan sitoutumista kannustettiin rahallisesti. Monet II -hankkeessa osallistujat olivat aluksi kaksi kuukautta työkokeilussa ja seuraavat kaksi kuukautta työelämävalmennuksessa, jolloin heidän tuloinaan olivat Kelan työmarkkinatuki ja ylläpitokorvaus. Työelämävalmennuksen aikana näiden lisäksi tulona oli myös Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen maksama kannustinraha. Kannustavana tekijänä oli, ettei näitä työmarkkinatuen yli tulevia rahoja huomioitu tuloksi toimeentulotukea laskettaessa. Kaksi viimeistä kuukautta osallistujat olivat työsopimussuhteessa.

Kuntoutuksesta koulutukseen ja töihin

Kuntouttavasta työtoiminnasta ja sen tukirakenteesta hyötyivät myös sellaiset henkilöt, joiden tavoitteena ei ollut työpaikka avoimilla työmarkkinoilla tuottavassa työssä. Vaikka kaikki osallistujat hyötyivät selkeästi työskentelystään hankkeen työyksiköissä, oli heidän tuottavuutensa vapailla markkinoilla toimivien yritysten taloudelliseen tuottavuustasoon nähden huomattavasti alhaisempi, eikä yltänyt useimmilla yhteistyön jälkeenkään samalle tasolle. Usealle sopi parhaiten työ ns. matalamman tuottavuuden työssä, suojatussa tai muutoin pysyvästi tuetussa työssä, jossa tuottavuusvaatimukset ovat avoimia markkinoita alhaisemmat. Tällaisten työllistämisvaihtoehtojen tarjonta ei kuitenkaan nykyisin vastaa kysyntää. Yleishyödylliseltä pohjalla tapahtuva työllistäminen vähentäisi työttömyyden ja toimettomuuden mukanaan tuomia seurannaisvaikutuksia.

Joidenkin työttömänä olleiden terveydentila edellytti konkreettisia hoitotoimenpiteitä. Hankkeessa ohjattiin ja saatettiin asiakkaita mm. päihde- ja mielenterveyspalvelujen piiriin. Kuntoutusjakson jälkeen osallistujista suurin osa jatkoi työelämäuraan nähden tarkoituksenmukaisissa toimenpiteissä tai ohjautui elämäntilanteeseensa ja ongelmiensa vaatimiin muihin palveluihin tai selvityksiin, esimerkiksi eläkeselvityksiin.

Kuntoutus on siirtymäaikaa, tavoitteiden luomista

Asuinalueilla toimivien yhdistysten työyhteisöt tavoittavat osallistujat läheltä heidän asuin- ja elinympäristöään, elämäntapojaan sekä henkilökohtaisia osallistumisen resurssejaan. Kuntoutusjaksolla osallistujat olivat aktiivisessa tavoitteita hakevassa elämäntilanteessa. Kuntoutus oli siirtymäaikaa, mikä mahdollisti siirtymisen tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Ohjelmansa lopulla osallistujat eivät halunneet jäädä kotiin, vaan pyrkivät lähes poikkeuksetta johonkin jatkotoimenpiteeseen.

Asiakaskyselyjen mukaan kuntouttavasta työtoiminnasta hyötyivät eniten maahanmuuttajat ja naiset. Maahanmuuttajista huomattiin, että saattaen vaihtamisen eli "kädestä pitäen kuljettamisen" merkitys korostui. Maahanmuuttajien jatkopolut rakentuvat hankkeessa paremmin kuin suomalaisten. Yleisesti ottaen asiakkaat kokivat työyhteisöt turvallisiksi ja tavoitteitaan edistäviksi.

Lisätietoja:

Yhdessä Selviymisen Tuki ry