Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Motivoidu ja Verkostoidu -hankkeen tavoitteena oli pitkään työttömänä olleiden henkilöiden sosiaalisen ja terveydellisen elämäntilanteen selvittäminen ennen koulutusta, työkokeilua tai tukityötä.

Pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistyminen ei aiemmin tuottanut toivottavia tuloksia, vaikka erilaisia toimenpiteitä yhdisteltiin työvoimatoimiston asiakastyössä. Syyt työllistymisen esteille näyttivät olevan syvemmällä. Ratkaisuksi nähtiin kuntoutustarveselvitys. Selvityksen tekijäksi tarvittiin moniammatillinen tiimi, joka pystyi katsomaan pitkään työttömänä olleen tilannetta kokonaisvaltaisesti.

Asiakkaina olivat Parkanon työvoimatoimiston alueen pitkäaikaistyöttömät henkilöt, joista toimintaan osallistui 40 henkilöä. Pääsääntöisesti asiakkaat olivat teollisuus- ja rakennusalan tai toimisto-, hoito- tai myyntialan työnhakijoita.

Voimavarat ja elämäntilanne esiin, tavoitteet niiden mukaan

Kuntoutuskeskus Kankaanpää räätälöi viiden vuorokauden kuntoutustarveselvityksen, joka toteutettiin yhteistyössä asiakkaan ja paikallisen työvoimatoimiston kanssa.

Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä asiakkaan kanssa työskenteli tiimi, johon kuului kuntoutuslääkäri, sosiaalityöntekijä, psykologi ja fysioterapeutti. Työvoimatoimiston kuntoutusneuvoja osallistui toimintaan yhden päivän ajan tiimin ja asiakkaan kanssa, jolloin jatkosuunnitelmasta päätettiin ja työllistymissuunnitelmaa täsmennettiin.

Kuntoutustarveselvitys koostui työkyvyn ja terveydentilan arvioinnista, psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisten voimavarojen arvioinnista, elämäntilanteen selvityksestä ja tavoitteiden asettamisesta keskeisille elämänalueille.

Tasavertainen ja avoin keskustelu eri asiantuntijoiden kanssa sitouttaa ja aktivoi

Asiakkaat pitivät moniammatillisen tiimin työtä yksilöllisenä, hyvänä ja informatiivisena palveluna. He kokivat että saivat apua ja neuvoja oman elämäntilanteen selvittämiseen, ja saattoivat osallistua keskusteluun tasavertaisina asiantuntijoiden kanssa sekä tehdä avoimesti omia ehdotuksia jatkosuunnitelmaan.

Asiakkaiden näkemys omasta tilanteestaan ja terveydentilastaan selveni kuntoutustarveselvityksen myötä ja auttoi tulevaisuuden suunnittelussa. Jatkosuunnitelmat laadittiin niin, että asiakkaat tiesivät miten toimia kuntoutustarveselvityksen jälkeen. Näin asiakkaat sitoutuivat tehtyyn jatkosuunnitelmaan paremmin ja aktivoituivat suunnitelmien toteutumisessa. Kuntoutustarveselvityksen jälkeen asiakkaissa oli havaittavissa selkeää elämänhallinnan lisääntymistä.

Kuntoutustarveselvityksessä voitiin hyödyntää toisen asiantuntijan näkemyksiä ja jo tehtyjä arviointeja. Moniammatillinen tiimi sai asiakkaan kokonaistilanteesta arvion monesta eri näkökulmasta, joka auttoi jatkotavoitteiden muodostamisessa ja jatkosuunnitelmien laadinnassa. Selvityksen jälkeen oli myös helpompaa tehdä asiakkaalle jatkosuunnitelmia työvoimatoimiston kuntoutusneuvojan kanssa. Yhteistyö kuntoutusneuvojan kanssa lisäsi asiakkaan ja työvoimatoimiston sitoutumista jatkosuunnitelman toteuttamiseen.

Kuntoutus yksilöllisen tarpeen mukaan

Asiakkaista 24 % sijoittui lääkinnälliseen kuntoutukseen, 23 % ammatilliseen kuntoutukseen ja 14 % jatkohoitoon, esimerkiksi TAYS:iin. Paikallisiin työhallinnon tukitoimiin, kuten työkokeiluun, kuntouttavaan työtoimintaan tai työvalmennukseen sijoittui 14 % asiakkaista. Työkyvyttömiksi kuntoutustarveselvityksessä todettiin 14 %. Työttömiä työnhakijoita oli 7 % ja tukitöihin sijoittuneita 4 %.

Myös asiantuntijoiden tiimityöosaminen kehittyi

Asiantuntijoilla tuli itsellään olla halua tehdä moniammatillista tiimityötä, jotta tavoitteet saavutettiin. Moniammatillisen tiimin omaa kehitystä tuettiin viikoittaisilla tiimipalavereilla, joissa ymmärrys toisen ammattilaisen näkökulmiin lisääntyi ja yhteisistä työkäytänteistä sovittiin. Tiimipalavereiden keskeinen anti oli, että pystyttiin keskittymään asiakkaan kannalta oleelliseen. Myös yhteistyöpalaverit työvoimatoimiston kuntoutusneuvojan kanssa auttoivat ymmärtämään asiakkaan tilannetta sekä jatkosuunnitelmien mahdollisuuksia ja vaikutuksia.

Jälkeenpäin todettiin, että tiimityön parasta antia olivat yksilöllinen asiakastyö, tavoitteiden selkeys ja toiminnan avoimuus. Asiakastilanteiden vastuualueet ja yhteiset toimintatavat olivat asiantuntijoiden tiedossa. Asiantuntijat saivat toisiltaan tukea ja apua haastavassa työssä ja näkemys asiakkaan kokonaisvaltaisesta tilanteesta kasvoi.

Vaikeutena pidettiin sitä, että asiantuntijat käyttivät keskenään ammattitermistöä. On erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että kerrotut asiat ymmärretään oikein asiakkaiden keskuudessa.

Asiakkaiden palaute rohkaisi jatkamaan palvelua

Halu verkostotyön kehittämiseen ja jatkuvuuteen heräsi MoVe-yhteistyön aikana. Asiakkailta saatu myönteinen palaute rohkaisi jatkamaan tiivistä työ- ja toimintakunnon selvittämistä.

MoVe -hankkeen (2000 - 2003) aikainen työ tuotteistettiin kuntoutuskeskus Kankaanpäässä ja viiden vuorokauden selvitysjaksoja tehdään siellä edelleen nimellä "MoVe - lähde liikkeelle". Hankeyhteistyön aikaiset tärkeät peruselementit ovat säilyneet, mutta työllisyyden hoidon kehitys on vaikuttanut myös selvitysjaksojen tarpeeseen. Esimerkiksi työvoiman palvelukeskusten syntymisen myötä tutkimuspyynnöt ovat muuttuneet tarkemmiksi, koska tieto asiakkaan tilanteesta on jo valmiiksi syvempää.

"MoVe - lähde liikkeelle" -jaksoille haluavat asiakkaat voivat ottaa yhteyttä alueensa työvoimatoimistoon. Selvitykseen edetään työhallinnon Kuntoutuskeskus Kankaanpäälle toimittaman tutkimuspyynnön kautta. Tutkimuspyynnön voi saada esimerkiksi työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologilta tai työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijältä.

Vuodelle 2006 on kuntoutuskeskus Kankaanpäähän varattu seitsemän selvitysjaksoa, joihin jokaiseen mahtuu 6-8 henkilöä. Jaksoja saattaa tulla lisää tai jäädä toteutumatta, koska jaksot räätälöidään aina tiettyyn tarpeeseen.

Lisätietoja:

Pirkanmaan TE-keskus, työvoimaosasto

www.te-keskus.fi/pirkanmaa