Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden työttömien työnhakijoiden palveluissa on yhtenä tärkeänä tekijänä hakijoiden terveydentila ja työkyvyn ylläpito. Terveystarkastusten ja pienryhmätoiminnan avulla on pystytty parantamaan työkykyisyyttä ja löytämään polkuja työllistymiseen tai koulutukseen.

Kokemusten mukaan terveystarkastus, jossa asiakasta voidaan kuunnella yksilöllisesti ja ottaa hänen terveydentilansa kokonaisvaltaisesti huomioon, auttaa asiakasta huomaamaan terveydentilan merkityksen elämäänsä. Pienilläkin muutoksilla voidaan vaikuttaa asiakkaan työkyvyn ylläpitämiseen. Asiakkaiden kannustaminen jatkohoitoon tai liikunnan lisäämiseen sekä tarvittavan tiedon kertominen asiaan liittyen auttoi myös selvästi. Lisäksi valmiiksi sovittu kontrollikäynti tietyn aikajakson kuluttua motivoi muutokseen.

Kolme neljästä löysi ratkaisun työttömyyteen

HyväSäkä - Hyvinvoinnin ja tekemisen tueksi -hankkeessa kohderyhmäksi valittiin pitkään työttömänä olleet ikääntyvät työikäiset työttömät työnhakijat, joita näiden kuntien alueella oli noin 200 henkilöä. Mukana yhteistyössä oli 71 henkilöä, joista enemmistö naisia. Asiakkaat saattoivat osallistua pienryhmätoimintaan, terveystarkastukseen ja kävelykuntotestiin, joihin osallistuminen oli ilmaista ja vapaaehtoista.

Lähes kolme neljästä asiakkaasta löysi ratkaisun työttömyyteen. Osalla asiakkaista ratkaisut eivät olleet pysyviä, mutta kohderyhmässä jokainen askel työllistymisen suuntaan oli kuitenkin merkittävä saavutus. Ne auttoivat ylläpitämään työkykyisyyttä ja parantamaan mahdollisuuksia selvitä työmarkkinoilla.

Osallistujista 16 % sijoittui avoimille työmarkkinoille, samoin koulutukseen sijoittui 16 %. Työkokeiluun, työharjoitteluun tai kuntouttavaan työtoimintaan pääsi 17 % asiakkaista, ja työllistämistuen avulla ratkaisun löysi 11 %. Kuntoutustuen tai eläkkeen saaminen oli ratkaisuna 9 %:n kohdalla.

Asiakkaan kanssa etsittiin polkuja työllistymiseen tai kouluttautumiseen, jotta kaikilla olisi yhteistyön jälkeen tulevaisuudensuunnitelma vireillä. Vaikka yhteistyön päättyessä noin neljännes asiakkaista oli työttömänä, realistisia suunnitelmia tulevaisuuden varalle oli lähes kaikilla. Hankkeen kohderyhmä ja kuntouttavan työtoiminnan paikkojen riittämättömyys huomioiden tulosta voidaan pitää hyvänä. Hyvinvoinnin lisääminen asiakkaiden elämässä, ja sitä kautta heidän työllistymismahdollisuuksiensa parantaminen, onnistui.

Terveystarkastukset ja kävelykuntotesti

Terveystarkastukset ja kävelykuntotestit toteutettiin yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman kanssa. Tarkastuksia tekivät pidemmälle opinnoissaan edenneet tai lähihoitajan tutkinnon suorittaneet sairaanhoitajaopiskelijat opettajan ohjauksessa. Näin terveystarkastukset olivat edullisia järjestää ja opiskelijoille kertyi arvokasta työkokemusta.

Terveystarkastuksia tehtiin yhteensä 35 henkilölle. Tarkastuksiin kuului aluksi terveyskeskustelu, jonka tavoitteena oli selvittää asiakkaan elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti ja hahmottaa kunkin oma käsitys terveydentilastaan ja työkykyisyydestään. Samalla asiakasta motivoitiin oman terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä tarkastelemaan omia elintapojaan tässä valossa. Lisäksi tarkastukseen kuului painon ja pituuden mittaaminen sekä painoindeksin määrittäminen, näön ja kuulon tutkiminen, verenpaineen mittaaminen, seulontatasoiset verikokeet (verensokeri, hemoglobiini ja kolesteroli) sekä kävelykuntotestin avulla kuntoindeksin määrittäminen. Kävelykuntotestiin osallistui 16 henkilöä.

Terveyskeskustelujen, tarkastusten ja kuntotestin jälkeen asiakkaat ohjattiin tarvittaviin toimenpiteisiin. Lisäksi asiakkaiden kanssa keskusteltiin tarvittaessa päihteiden käytön vähentämisestä sekä tupakoinnin lopettamisesta. Niille, joita oli kehotettu lisäämään liikuntaa, esiteltiin oman kunnan ja lähialueen vaihtoehtoja liikunnan harrastamiseksi.

Keskustelu- ja liikunnalliset ryhmät

Ryhmiä käynnistettiin kaksi Toijalassa ja kaksi Urjalassa, ne kokoontuivat noin kerran viikossa. Yksi ryhmä kokoontui keskimäärin puolen vuoden ajan.

Keskusteluryhmät olivat pieniä, maksimissaan 10 henkilöä, jotta jokainen uskalsi tuoda omat ajatuksensa ja mielipiteensä yhteiseen keskusteluun. Keskustelun teemat liittyivät työttömyyteen, terveyteen ja kokonaisvaltaisesti omaan elämään, kuten esimerkiksi tulevaisuuden toiveisiin ja vaihtoehtoihin.

Liikunnalliset ryhmät olivat hieman isompia kuin keskusteluryhmät, maksimissaan kuitenkin noin 15 henkilöä. Niissä suosittiin maksuttomia tai vähän maksavia liikuntalajeja. Liikunnallisissa ryhmissä pyrittiin parantamaan kuntoa ja ennaltaehkäisemään kansanterveyden kannalta pahimpia sairauksia varhaisessa vaiheessa. Monen asiakkaan kohdalla osoittautui tarpeelliseksi selvittää, millaista liikuntaa hän erilaiset terveydelliset rajoitteet huomioiden voisi harrastaa.

Monipuolinen toiminta sai kiitosta

Asiakkailta kerättiin palautetta toiminnasta yhteistyön aikana ja sen jälkeen. Erityisesti monipuolinen toiminta sai kiitosta. Osallistujat kokivat että heitä arvostetaan ihmisinä, kun heidän hyvinvointiinsa ja elämänsä mielekkyyden edistämiseen panostettiin.

Asiakkailta kerätyn palautteen mukaan terveystarkastukset ja kävelykuntotesti koettiin pääasiallisesti hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Aiemmin terveydentilasta kokonaisuutena huolehtiminen oli jäänyt ikäkausitarkastusten varaan. Asiakkaat kokivat positiivisena sen, että terveystarkastukset ja kävelykuntotestit toteutettivat hoitoalan opiskelijat, koska tarkastukset eivät siten olleet rutiininomaisia. Erityisenä kiitoksena asiakkaat mainitsivat sen, että opiskelijoilla oli heille riittävästi aikaa, ja että monista mieltä askarruttavista asioista sai keskustella.

Hyvänä pidettiin myös sitä, että toimintaa oli säännöllisesti, mutta ei joka päivä, eikä täysipäiväisesti. Yksin asuville ja yksinäisille asiakkaille sosiaaliset kontaktit ja vertaistuki olivat tärkeitä oman psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi ne auttoivat lisäämään tunnetta osallisuudesta. Joillekin asiakkaille toiminta oli kaupassakäynnin ohella ainoa linkki kodin ulkopuoliseen maailmaan.

Osaksi terveyskeskuksen toimintaa

Työttömien terveydentilan seuranta tulisi olla osa normaalia terveyskeskuksen toimintaa. Yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa tulisi laatia kriteerit, joilla osallistujat ohjattaisiin terveystarkastuksiin. Lisäksi tarkastuksille tulisi asettaa selkeät tavoitteet. Tärkeätä on, että asiakas sitoutuu antamaan tarvittavat tiedot terveydentilastaan työvoimatoimistolle, jolloin työnhakusuunnitelmissa päästään huomioimaan asiakkaan tilanne kokonaisuutena.

Liikunnallisiin ryhmiin asiakkaat voidaan ohjata esimerkiksi terveystarkastuksen yhteydessä. Asiakas motivoituu paremmin, kun saa tietoa siitä, millainen liikunta sopii hänen terveydentilaansa. Työttömyyden pitkittyessä on hyvä tarjota asiakkaille erilaista ryhmätoimintaa syrjäytymisriskin vähentämiseksi. Säännöllinen osallistuminen toimintaan, joka tähtää työelämään paluuseen, pitää kiinni yhteiskunnassa.

Mielekkyyttä ja hyvinvointia elämään lisäävä sekä työhön valmentavaa ja kuntouttavaa toimintaa ja vertaistukea tarjoava hanke HyväSäkä -Hyvinvoinnin ja tekemisen tueksi toteutettiin Toijalan ja Urjalan alueella 2003-2005.

Toiminnan tulokset nähtiin onnistuneiksi ja pienryhmätoiminnalle ja terveystarkastuksille todettiin olevan suuri tarve. Kuitenkaan toiminta ei sellaisenaan jatku Toijalan ja Urjalan alueella johtuen resurssien vähäisyydestä.

Lisätietoja:

Akaan kaupunki (Toijala)

www.akaa.fi