Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Pirkanmaalla on vakiintunut työpolitiikan yhteistyön rakenne julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä muiden työllisyydenhoitoon liittyvien tahojen välillä. Tässä yhteistyössä on saatu aikaan muun muassa työllisyysstrategiat koko maakuntaan.

Strategiat ja niiden toimenpiteet ovat seudullisia, mutta työllisyyskysymyksiin liittyy haasteita niin paikallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Työllisyydenhoito nähdään entistä enemmän yhteisenä asiana, joka ylittää kuntien, työhallinnon ja muiden työllisyydenhoitoon liittyvien tahojen viralliset rajat. Seudullinen yhteistyö ja verkostoituminen antavat mahdollisuuksia vastata paremmin kysymyksiin muun muassa osaavan työvoiman saatavuudesta, rakennetyöttömyyden alentamisesta ja yrittäjyyden kehittämisestä. Eri toimijoiden tekemän päällekkäisen työn väheneminen mahdollistaa resurssien suuntaamisen muihin toimintoihin.

Usean toimijan yhteistyön sujuminen edellyttää kuitenkin, että toimijoilla on yhteinen käsitys konkreettisista tavoitteista ja toimintatavoista. Erilaiset yhteiset tilaisuudet ja työskentelymuodot ovat tärkeitä, jotta tämä on mahdollista.

Suurin haaste on strategioiden ja toimintaohjelmien tavoitteiden tuominen käytäntöön, jokaisen työpolitiikan toimijan tietoisuuteen ja sitä kautta toimenpiteiksi, joilla tehostetaan resurssien käyttöä ja asiakaspalvelua.

Strategiat alulle seudullisista lähtökohdista ja alueen työllisyydenhoidon ydinkysymyksistä

Pirkanmaan alueella asuu noin 460 000 asukasta, joista työvoimaan kuuluvien osuus on noin 239 500 henkilöä. Heistä työllisiä on noin 216 200 ja työttömiä 23 300 henkilöä.

Tampereen kaupunkiseudun ensimmäinen työllisyysstrategia valmistui vuonna 2000. Strategian laadinnassa olivat mukana kuntien ja työhallinnon lisäksi työmarkkinajärjestöt ja kolmannen sektorin toimijoita, kuten työttömien yhdistyksiä. Seuraavana vuonna valmistui strategiaa konkretisoinut toimintaohjelma.

Vuonna 2004 laadittiin ensimmäiset työllisyysstrategiat muille Pirkanmaan seutukunnille. Samana vuonna uudistettiin myös Tampereen seutukunnan työllisyysstrategia, joka nimettiin uudelleen Tampereen kaupunkiseudun työpoliittiseksi toimintaohjelmaksi.

Strategiat laadittiin seudullisista lähtökohdista ja ne kuvastavat kukin oman alueensa työllisyydenhoidon ydinkysymyksiä. Työllisyysstrategiat sisältävät nykytilan kuvauksen, tulevaisuuden vision, valitut painopistealueet ja niiden omat visiot, kriittiset menestystekijät eli pidemmän aikavälin prosessit sekä toimenpiteet ja niihin liittyvät toimintamallit ja seurantaindikaattorit.

Kirjalliset sopimukset konkreettisista toimenpiteistä

Vuonna 2005 Tampereen kaupunkiseudun työpoliittisen toimintaohjelman allekirjoittaneet tahot täyttivät toimenpidekortit, joihin kirjatuilla yksilöidyillä toimenpiteillä ne sitoutuivat toimintaohjelmaan. Jokainen organisaatio valitsi ne painopisteet ja toimenpiteet, joita se konkreettisilla toimillaan lähti toteuttamaan. Toimijoiden ei siten tarvinnut osallistua kaikkien suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseen, vaan ainoastaan niihin, joihin heillä oli intressejä ja resursseja osallistua. Toimenpidekortteihin kirjattiin toiminnan aikataulu, vastuuhenkilöt ja tavoiteltavat tulokset. Tavoitteeksi asetettiin, että toimijat tekevät kalenterivuosittain itsearvion tekemiensä toimenpiteiden toteutumisesta. Ensimmäinen itsearviointi tehdään loppuvuodesta 2006.

Työllisyysstrategioiden valmistelussa oli mukana kaikilla seutukunnilla työllisyysasioiden ammattilaisia, jotka edustivat koko seutukuntaa ja siellä työllisyyden parissa toimivia tahoja. Tällä haluttiin sitouttaa kaikki työllisyyttä hoitavat tahot strategian toimeenpanoon alusta lähtien. Tavoitteena oli, että kaikissa seutukunnissa olisi pysyvät työllisyydenhoidon toimintamallit, toimijaverkostot ja -rakenteet, joissa konkreettiset työllisyydenhoidon toimenpiteet sovitaan ja toteutetaan strategiatyön jälkeenkin.

Yhteistyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti

Tampereella työllisyydenhoidon parissa toimii Tampereen kaupunkiseudun työpolitiikan yhteistyöryhmä. Kuuden viikon välein kokoontuvaan yhteistyöryhmään kuuluvat puheenjohtajana toimiva Pirkanmaan TE-keskuksen työvoimaosaston päällikkö, kaupunkiseudun kuntien työllisyysvastaavia, työvoimatoimistojen johtajia sekä edustajia koulutussektorilta, työnantaja- ja työntekijäjärjestöiltä, kolmannelta sektorilta ja työttömien yhdistyksistä. Toimintaohjelmassa sovitun mukaisesti työpolitiikan yhteistyöryhmä toimii osana seudullista työllisyydenhoidon rakennetta ja vastaa toimintaohjelman toteutuksen arvioinnista ja ohjaamisesta. Itsearvioinnin pohjalta työpolitiikan yhteistyöryhmässä pohditaan myös tarpeellisia uusia toimenpiteitä.

Muissa seutukunnissa kokoontuvat seutukunnan omat Työllisyys- ja kilpailukykytyöryhmät, jotka seuraavat toimenpideohjelmien toteutumista ja tuloksia. Ryhmät kokoontuvat kolmesta neljään kertaa vuodessa. Jäseniä ryhmissä on työvoimatoimistoista, elinkeinoelämästä, oppilaitoksista ja työmarkkinajärjestöistä.

Lisätietoja:

Tampereen kaupunki

www.tyollisyysportti.fi

www.tampere.fi/projektit