Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Rekry - yksilöllisen työnhaun tuki edesauttoi pitkäkestoisella työnhakukoulutuksella työttömiä työnhakijoita pääsemään joko työhön tai ammatilliseen jatkokoulutukseen.

Asiakkaina olivat kaikenikäiset työttömät työnhakijat Valkeakosken, Lempäälän, Toijalan ja Viialan alueilta. Koulutuksissa aloitti 43 henkilöä kolmessa 15-14 hengen ryhmässä. Osallistujat valittiin yhteistyössä paikallisen työvoimatoimiston kanssa.

Hankkeessa toteutettiin työttömille työnhakijoille kolme 120 päivää kestänyttä työnhakukoulutusta, joissa vuorottelivat lähiopetusjaksot ja työjaksot. Hankkeen rekrytointipalvelu auttoi Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymän molempien oppilaitosten, aikuiskoulutuskeskuksen ja ammattiopiston oppilaita työssäoppimispaikkojen ja työpaikkojen etsinnässä.

Työnhakukoulutuksissa luotiin toimiva malli pitkäkestoiseen valmentavaan koulutukseen. Toimintamallia jatketaan Valkeakosken seudun aikuiskoulutuskeskuksessa.

Rekrytointipalveluiden yhteistyöyrityksistä muodostui kattava kontaktiverkosto Etelä-Pirkanmaan yrityksistä ja työnantajista, jotka mahdollisesti tarvitsevat uutta työvoimaa lähitulevaisuudessa. Rekrytointipalveluiden kontakteja hyödynnetään edelleen kuntayhtymän oppilaitosten työpaikkaohjaajakoulutuksissa ja työssäoppimisyhteistyössä.

Reilusti yli puolet töihin tai ammatilliseen jatkokoulutukseen

Tavoitteena oli löytää 50 %:lle koulutuksiin osallistuneista työ- tai ammatillinen jatkokoulutuspaikka yhteistyön aikana tai välittömästi sen jälkeen. Tämän lisäksi tavoitteena oli osallistujien työnhaun tehostuminen, urasuunnittelun selkeytyminen ja elämänhallinnan lisääntyminen.

Työnhakijan työmahdollisuuksien parantamisen lisäksi myös yrityksille tarjottiin mahdollisuutta olla osana koulutusorganisaatiota työssäoppimisen kautta.

Tuloksiltaan työnhakukoulutus oli hyvä. Koulutuksen aikana tai sen jälkeen, töihin tai ammatilliseen koulutukseen siirtyi yli puolet koulutuksen aloittaneista.

Työhön tai ammatilliseen koulutukseen sijoittui koulutusryhmiin osallistuneista 46,7 %, 78,6 % ja 64,3 %. Vain yksi koulutusryhmä ei siis yltänyt suunnitelmissa asetettuun 50 %:n tulokseen, mutta muut ryhmät ylittivät tavoitteen selvästi. Myös ne jotka eivät työllistyneet, saivat apua työnhakuun, sillä kaikille tehtiin kirjallinen työnhakusuunnitelma.

Pitkät työssäolojaksot ja tietotekniikkakoulutus saivat eniten kiitosta

Työnhakukoulutusten asiakaspalaute oli kaksijakoista. Toiminnasta apua saaneet yleensä kiittivät tai suhtautuivat neutraalisti koulutukseen. Henkilöt, jotka eivät välittömästi työllistyneet tai löytäneet koulutuspaikkaa olivat kriittisempiä ja kokivat koulutuksen joskus henkilökohtaisesti raskaaksi. Tämä johtui yleensä siitä, että mitä vaikeampaa henkilön työllistyminen oli, sitä enemmän mentiin henkilökohtaisuuksiin: voimavaroihin, vahvuuksiin, jopa elämäntapoihin ja persoonallisuuteen. Koulutussisällöistä kaikki kiittivät pitkiä työelämäjaksoja ja tietotekniikkaa, jota olisi voinut olla enemmänkin.

Koulutus ja työnteko vuorottelivat

Työnhakukoulutuksiin kuului lähi- ja työjaksoja, koulutus kesti yhteensä 120 työpäivää. Lähijaksoja oli viisi, teemoiltaan työnhaku ja ammatilliset vahvuudet, tietotekniikka, työyhteisössä toimiminen ja sen kehittäminen, työkyky ja terveelliset elämäntavat sekä työnhaun jatkosuunnitelmat. Lähiopetusta oli kaikkiaan noin yhdeksän viikkoa. Lähiopetusjaksojen välissä oli neljä ohjattua neljän viikon työjaksoa, joihin pyrittiin löytämään työpaikka, joka mahdollisesti työllistäisi myös jatkossa.

Koulutus alkoi kolmen viikon työnhakukoulutuksella, jossa rakennettiin osallistujan tulevaisuutta aiheilla itsetunto, voimavarat, vahvuudet ja osaaminen. Tämän jälkeen mentiin neljän viikon työelämäjaksolle. Sen jälkeen tuli kahden viikon tietotekniikkajakso, jolla parannettiin työllistymismahdollisuuksia. Sitä seurasi taas neljän viikon työjakso. Seuraavan kahden viikon lähijakson teemat olivat hyvä työyhteisö ja hyvä työntekijä. Tämän jälkeen kokeiltiin taas työllistymistä neljän viikon työjaksolla, jota seurasi työkykyä käsittelevä viikon lähijakso. Prosessin edetessä osallistujia työllistyi koko ajan, joten viimeiseen työjaksoon ja sitä seuranneeseen jatkosuunnitelmajaksoon osallistui ryhmästä yleensä enää alle 10 henkilöä.

Rekrytointipalvelu auttoi löytämään sopivia työpaikkoja

Koulutuksen lisäksi kokonaisuuteen kuului rekrytointipalvelu, joka auttoi työnhakukoulutuksessa olevia löytämään työpaikkoja rekistereissään olevista 288 yrityksestä. Rekrytointipalvelussa koulutuksen osallistujia saatettiin työelämään, etsittiin työssäoppimis- ja näyttöpaikkoja, välitettiin kiireapua, viikonloppu-, ilta- ja kesätöitä sekä luotiin ja ylläpidettiin kontakteja työpaikoille. Työhön sijoittumisen ohjauspalvelut ja tukimateriaali, tutustumiskäynnit, yritysten kanssa tehtävät yhteistoimintapäivät ja asiantuntijavierailut olivat myös rekrytointipalvelun toimintaa. Yritysten ja muiden työnantajien näkökulmasta rekrytointipalvelu tarjosi ratkaisuja rekrytoinnin vaikeuksiin.

Niille, jotka eivät työllistyneet tai lähteneet opiskelemaan, tarjottiin lopuksi jälkiohjausta, jossa henkilökohtaisen ohjauksen avulla yritettiin löytää työ- tai opiskelupaikka. Noin tunnin mittainen jälkiohjaustilaisuus pidettiin 12 henkilön kanssa. Neljälle heistä pystyttiin osoittamaan sopiva työpaikka rekrytointipalvelun kontakteista, kaksi ohjattiin koulutukseen ja lopuille kuudelle päivitettiin työnhakusuunnitelma.

Organisaatioiden johdon sitoutumattomuus estää hyvien tulosten hyödyntämistä

 Valkeakosken ammattiopiston kaupan ja hallinnon koulutusalalla on yhdellä opettajalla kahden tunnin viikkoresurssi toimia työssäoppimiskoordinaattorina, jolloin hän kokoaa alan työssäoppimis- ja työelämäyhteyksiä. Valkeakosken aikuiskoulutuskeskuksen rekrytointipalvelu ei jatkanut toimintaansa ESR-rahoituksen jälkeen, koska oppilaitokset eivät olleet valmiita rahoittamaan sitä yksin.

Oppilaitosten toimintaa kehitetään nykyään hyvin usein ulkoisella hankerahoituksella. Jos tavoitteena on koko organisaation toimintatapojen ja työskentelyn kehittäminen, on oleellista, että myös johto sitoutuu kehityshankkeisiin. Hankkeissa työskentelevien henkilöiden on lähes mahdoton luoda uutta toimintatapaa organisaatioon, jos siitä ei ole selvää näkemystä ja päätöstä johdon taholta. Jos hankkeet jäävät vain projektiryhmän työksi, ei uutta välinettä tai toimintatapaa tulla hevin käyttämään ja näin hankkeen tulokset ja luodut hyvät käytännöt jäävät hyödyntämättä. Hanketyöskentelyn pitäisi tuntua ja näkyä koko organisaation arjessa, koska hankkeiden työntekijät etujoukkona kehittävät koko organisaation yhteistä toimintaa.

Lisätietoja:

Valkeakosken aikuiskoulutuskeskus

www.vsakk.fi