Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Työvalmentajaidean taustalla oli seutukunnan kuntien tarve pitkäaikaistyöttömien auttamiseen työmarkkinoille.

Samalla aaltopituudella -hankkeessa palkattiin Tampereen kaupunkiseudun jokaisen kunnan alueelle työvalmentajia, joiden tehtävänä oli kehittää ja toteuttaa yhteistyössä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa toimintamallia pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien ohjaamiseksi työmarkkinoille.

Työvalmentajia toimi Tampereella, Pirkkalassa, Ylöjärvellä, Nokialla ja Kangasalla. Lempäälässä ja Vesilahdella toimi yhteinen työvalmentaja. Lisäksi Yhdessä Selviytymisen Tuki ry toteutti työvalmentaja-toimintaa Tampereen Hervannassa.

Räätälöity, asiakaslähtöinen, tuetun työllistämisen tai yksilöllisen ohjauksen malli ei ole uusi asia. Olennaista työvalmentajamallissa oli sen seutukunnallisuus, joka antoi parempia mahdollisuuksia luoda toimiva käytäntö, sekä paikallinen kunta–työhallinto –yhteistyörakenteen käytännön kokeilu, joka myös todettiin tuloksekkaaksi.

Toimintamallia ja kokeilusta saatuja kokemuksia on sovellettu kaupunkiseudun kuntien työvoiman palvelukeskuksissa sekä työhallinnon ja kuntien yhteistyössä  muun muassa kuntien, järjestöjen ja laitosten työpajoilla.

Asiakasvalinta yhteistyönä

Asiakkaat rekrytoitiin työvoimatoimiston, kunnan ja työvalmentajan välisenä yhteistyönä. Toimintaan valittiin sellaisia työttömiä, joilla oli edellytykset sijoittua avoimille työmarkkinoille. Osallistuminen oli asiakkaille vapaaehtoista.

Kaikkiaan työvalmentajien asiakkaina aloitti 126 henkilöä. Lisäksi henkilöitä, jotka tarvitsivat vain lyhytaikaista neuvontaa, oli yhteensä 30-50 työvalmentajaa kohti.

Ennen ohjausta asiakkaista 50 % oli työttömänä, 40 % palkkatuetussa työssä, työharjoittelussa tai vastaavassa, 4 % koulutuksessa ja 4 % muussa tilanteessa (esimerkiksi kotityössä tai kuntoutustuella). Työssä olevia oli 2 %.

Kannustava henkilökohtainen asiakassuhde sai kiitosta

Ohjauksesta kerättiin asiakaspalautetta keväällä 2003 (vastanneita 23) ja keväällä 2004 (vastanneita 28). Eniten kiitosta sai palvelun henkilökohtaisuus ja asioiminen saman henkilön kanssa. Henkilökohtainen ohjaussuhde koettiin kannustavana ja motivoivana asiana oman uran etsinnässä.

114 asiakasta kävi työvalmentajaohjauksen loppuun saakka. Asiakkaiden tilanne ohjauksen jälkeen oli erittäin hyvä. Osallistujista 44 % työllistyi avoimille työmarkkinoille, 24 % koulutukseen ja 16 % palkkatuettuun työhön tai vastaavaan. Yrittäjäksi ryhtyi 1 %. Muussa tilanteessa, esimerkiksi työmarkkinoiden ulkopuolella kotityön takia tai eläkkeellä  oli 4 %. Työttömänä työnhakijana oli ohjauksen loppuessa enää 11 %. 12 asiakasta keskeytti ohjauksen.

Realistiset tavoitteet ja suunnitelmat

Alkuhaastattelussa asiakkaan kanssa keskusteltiin työllistymis- tai koulutustavoitteista, sekä tehtiin suunnitelma ohjauksen etenemiseksi. Ohjaussuhteen kesto vaihteli asiakkaasta riippuen muutamasta tapaamiskerrasta lähes kahteen vuoteen.

Työvalmentajan asiakkaalle antama tuki oli ennen muuta asiakkaan omien tavoitteiden ja mahdollisuuksien arviointia ja realisointia sekä neuvontaa erilaisista koulutus- ja tukityöpaikkamahdollisuuksista. Lisäksi opastettiin työhakemuspapereiden tekemisessä ja työhaastatteluihin valmentautumisessa. Työ oli asiakkaan elämäntilanteen kokonaisarviointia ja ohjaamista muihin palveluihin. Työvalmentajat toimivat työvoimahallinnon palvelujen, kunnan työllistämistoimien ja työnantajien välisenä ”siltana” tukemassa työnhakijan sijoittumista avoimille työmarkkinoille.

Myös yritykset aktivoituivat

Työvalmentaja järjesti myös työkokeilu-, työharjoittelu- ja palkkatukipaikkoja sekä niiden rahoitusta. Työvalmentaja oli työjakson aikana yhteydessä työpaikalle, sekä työnantajaan että työntekijään, tuki työnantajaa palautteen antamisessa ja arvioi yhdessä eri osapuolten kanssa työn, työpaikan, työelämän vaatimuksia sekä työntekijän edellytyksiä ja tavoitteita. Osa työvalmentajista myös auttoi esim. oppisopimuksen aikana konkreettisesti oppimistehtävien teossa.

Yritysyhteistyö oli työnhakija-asiakkaasta lähtevää työnetsintää. Yrityksiä lähestyttäessä työvalmentajilla oli konkreettisesti tarjota työvoimaa yritykseen. Onnistuneiden kokemusten jälkeen yritykset alkoivat itsekin ottaa yhteyttä kysyen työvoimaa tarpeisiinsa. Vain osa työntekijöistä teki varsinaista työvalmennusta esim. valmentamalla työtehtäviin tai olemalla mukana asiakkaan työllistymisen alkuvaiheessa, mutta tätäkin tapahtui erityisesti vajaakuntoisten asiakkaiden kanssa. Yrityskontaktien lukumäärä oli kullakin työvalmentajalla useita kymmeniä.

Työvalmennuksen mallia sovelletaan useissa yhdistyksissä

Tampereella ja osin koko seutukunnalla toimivissa yhdistyksissä sekä muun muassa Pirkanmaan sosiaalipalveluiden kuntayhtymässä työvalmentaja-toiminta on käytössä tai tunnistettavissa useista työelämään valmentavista ja ohjaavista palveluista. Selkeimmin työvalmentaja-idea on käytössä niissä yhdistyksissä, jotka olivat mukana Samalla aaltopituudella -hankkeessa, kumppaneina Työn tiet -hankkeessa tai joilla on ollut samankaltaisia työllisyyden hoitoon tai syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyviä omia tai yhteisiä hankkeita. Työ- ja yksilövalmennus voi painottua hieman eri tavoin yhdistyksissä kohderyhmästä, ammatista ja alasta sekä työpajan resursseista ja osaamisesta riippuen.

Siltavalmennus Ry:ssä työvalmennus, yksilövalmennus ja työhön valmennus on selkeästi määritelty menetelmien, tehtävien ja tavoitteiden sekä palveluiden tuottamiseen osallistuvan henkilöstön nimikkeiden osalta. Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry, Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry, Tampereen Invalidien Työtuki Ry, Yhdessä Selviytymisen Tuki Ry ja eräät muutkin yhdistykset Tampereella tuottavat työvalmennusta sekä yksilöllistä työnohjausta, kuntouttavaa työtoimintaa, työelämään valmentamista ja ohjaamista käyttäen näitä nimikkeitä palveluistaan, joskaan niitä ei ole käytetty henkilöstön nimikkeissä suoraan.

Lähes kaikissa yhdistyksissä sekä Pirkanmaan sosiaalipalveluiden kuntayhtymässä työelämävalmennusta tehdään työnjohtaja-, mestari-, työnohjaaja-, kuntoutuksen ohjaaja-, artesaani- ja avustaja- nimikkeillä. Sosiaalipalveluiden kuntayhtymän päivä- ja toimintakeskuksissa eri kunnissa työskentelee yhteensä 97 ohjaaja, joiden tehtäväkuva lähtee työvalmennuksesta.

Kunnilla erilaisia käytäntöjä

Pirkkalassa työvalmentajamalli jatkuu kunnan työpajalla palveluohjauksena. Saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Toiminta koetaan tarpeelliseksi, sillä pelkkä työpajatoiminta ei ole riittänyt ohjaamaan asiakkaita kohti avoimia työmarkkinoita. Lisäksi Työvoiman palvelukeskuksessa tarjotaan samansuuntaisia palveluita.

Myös Ylöjärvellä työvalmentajatoimintaa ja ohjausta työnhakuun tehdään työpajoilla, joista asiakkaita ohjataan yrityksiin kolmen viikon työjaksolle. Työntekijä on Ylöjärven kaupungin palkkaama, mutta yritykseltä laskutetaan 6€ + 22 % alv. tehdyltä työtunnilta. Yrittäjän vastuulla on lähiesimiestyö. Työjakson jälkeen yrittäjä ilmoittaa palkkaako hän työllistetyn itse, ja jos ei, niin miksi. Yrittäjille tarjotaan vain henkilöiltä, joilla katsotaan olevan mahdollisuus työllistyä kyseessä olevaan yritykseen. Avokuntoutukseen suunnitellaan vastaavaa yhteistyötä yritysten kanssa. Työhön ohjaus toteutuu myös Työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa.

Nokialla hyvin samansuuntainen toimintamalli toteutuu Työvoiman palvelukeskuksen lisäksi työpajatoiminnan ja ohjauksen kautta sosiaalikeskuksen Työverkko-toimipisteessä.

Kangasalla toimintaa hoitaa Työvoiman palvelukeskus.

Lempäälässä toimintamalli jatkuu yhteistyössä kunnan työllisyydenhoidosta vastaavan monitoimikeskuksen sekä Työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Hankkeen kehittämä palveluohjaus / yksilövalmennus tukee monitoimikeskuksen verstailla tehtävää työvalmennusta asiakkaiden ohjaamisessa avoimille työmarkkinoille. Yhteistyö Vesilahden kunnan kanssa mahdollistaa nämä palvelut myös vesilahtelaisille asiakkaille.

Lisätietoa:

Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus

www.tyollisyysportti.fi/typ

Kunnat Työllisyysportissa:

www.tyollisyysportti.fi/tyollisyyspalvelut/kuntien_tyollisyys-ja_kuntoutus/