Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Työnhakuun aktivoivaa yksilöohjausta kokeiltiin Täsmätyö-projektissa kolmen vuoden ajan. Määrälliset tulokset olivat hyvät. Työnhakijat saivat henkilökohtaista tukea ja ohjausta työpaikan etsimisessä. Ohjauksen tavoitteena oli ehkäistä työttömyyden pitkittyminen. Asiakkaaksi valittiin työnhakijoita, jotka olivat olleet työttöminä yli 10 kk ja saivat työmarkkinatukea.

Asiakkaista suurin osa oli nuoria, jotka olivat suorittaneet ammattitutkinnon, mutta joilla oli vain vähän työkokemusta. Heillä ei yleensä ollut työntekoa rajoittavia terveydellisiä tai muita pitkäaikaistyöttömyyteen liittyviä ongelmia. Merkittäviä työllistymistä estäviä tekijöitä olivat sen sijaan esimerkiksi puutteelliset työnhakutaidot sekä arkuus, saamattomuus ja motivaatiopula työnhaussa.

Koulutetut, mutta kokemattomat nuoret osoittautuivat kuitenkin kohtuullisen helposti aktivoitavissa olevaksi ryhmäksi, joiden tilanteeseen ja työnhakutaitoihin kannattaa vastedeskin panostaa, koska se ei yleensä vaadi paljon aikaa tai erityisiä resursseja.

Mutkattomalla vuorovaikutuksella hyviin tuloksiin

Elokuussa 2006 Pirkanmaalla oli noin 1500 ammattikoulun käynyttä työtöntä työnhakijaa. Alle 25-vuotiaista työnhakijoista noin 250 oli ollut työttömänä yli puoli vuotta. 

Ohjauksen myötävaikutuksella kaikkiaan 246:sta asiakkaasta 69 % pääsi työhön, tukitöihin, harjoitteluun tai koulutukseen. Yksi asiakas perusti yrityksen. Yksilöohjauksen keskeytti 31 % asiakkaista. Keskeyttämisen syynä oli useimmiten asiakkaan väsyminen työnhakuun tai esimerkiksi muutto toiselle paikkakunnalle.

Yksilöohjaukseen osallistuneet asiakkaat olivat pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä saamaansa henkilökohtaiseen apuun työhaussa. Erityisen tyytyväisiä he olivat neuvoihin hakemusten ja CV:n teossa, tiiviiseen yhteydenpitoon, ohjaajan kiinnostuneisuuteen sekä mutkattomaan vuorovaikutukseen. Asiakkaiden palvelulle antama yleisarvosana oli 3,5 asteikolla 1-5.

Perusasioista suoraan toimintaan

Asiakkaat ohjaukseen saatiin pääasiassa etsimällä kohderyhmään kuuluvia asiakkaita työhallinnon asiakastietokannasta. Tämän jälkeen työnhakijoille soitettiin ja kerrottiin lyhyesti tarjolla olevasta avusta työnhaussa. Asiakas päätti lähteekö hän ohjaukseen mukaan vai ei.

Ensimmäisellä tapaamisella käytiin läpi asiakkaan työtoiveet, kokemus, koulutustausta, työnhakutaidot ja työelämätietous. Lisäksi keskusteltiin tapaamisten ja ohjauksen tavoitteista. Tapaamisen päätteeksi sovittiin, mitä tehdään seuraavalle kerralle. Päätettiin esimerkiksi, että kumpikin etsii seuraavan viikon aikana viisi yritystä, joista asiakas voisi kysyä työpaikkaa.

Jatkossa asiakas tavattiin tarpeen mukaan uudelleen, mutta useimmiten yhteyttä pidettiin viikoittain puhelimitse tai sähköpostilla. Asiakkaiden työnhakutaidot vaihtelivat, joten osan kanssa työn etsiminen aloitettiin perusasioista, osan kanssa siirryttiin suoraan ottamaan yhteyttä yrityksiin ja hakemaan avoinna olevia työpaikkoja.

Yrityskäyntejä ja vinkkejä hakemuksen tekoon

Asiakasta ohjattiin esimerkiksi hakemuksen ja ansioluettelon tekemisessä sekä suusanallisesti että mukaan annettavan materiaalin avulla, josta löytyi asiakirjamalleja ja vinkkejä. Kun asiakas sai asiakirjat valmiiksi, niitä kommentoitiin joko sähköpostitse tai henkilökohtaisesti ja esitettiin korjausehdotuksia.

Puhelimitse tai sähköpostilla asiakkaille kerrottiin myös mm. avoimista työ-, tukityö- tai harjoittelupaikoista, ohjeistettiin miten toimia viranomaisten kanssa erilaisissa asioissa, rohkaistiin soittamaan yrityksiin ja neuvottiin miten työhaastatteluun voi valmistautua.

Asiakkaat saattoivat halutessaan myös osallistua työnhakuun liittyviin pienryhmiin ja yritysvierailuihin. Lisäksi asiakkaiden osaamista markkinoitiin eteenpäin työnantajille, kun sopivia työpaikkoja löytyi.

Ohjausta niin kauan kun on motivaatiota

Yhteistyön kesto vaihteli yksilöllisesti noin kolmesta kuuteen kuukauteen. Periaatteena oli, että ohjausta jatkettiin niin kauan kuin asiakkaalla riitti työnhakuun motivaatiota.

Vaikka asiakastyön lähtökohtana oli kiireettömyys, ei aikaa henkilökohtaisiin tapaamisiin mennyt yleensä kuin 45-60 minuuttia. Tapaamiskertoja oli 2-5. Ohjaajan aikaa kului enemmän sopivien työnantajien etsimiseen, motivointiin sekä ansioluetteloiden ja hakemusten kommentointiin.

Pidempikestoista ja tiivistä yksilöohjausta tarvitaan

Projektissa tehty työ oli luonteeltaan ennakoivaa ohjaustyötä, jolla on yksilöllisten vaikutusten lisäksi myös yhteiskunnallista merkitystä. Kohderyhmään kuuluneet työnhakijat olivat useimmiten melko saamattomia ja heillä oli heikot työnhakutaidot, joten esimerkiksi itsenäinen työhaku jäi heillä vähäiseksi.

Työnhakuohjaus ajatuksena ei ole uusi asia, sitä tehdään esimerkiksi työvoimatoimistojen työnhakukoulutuksissa ja työnhakuklubeissa sekä työvoimakoulutuksen päätteeksi. Pidempikestoista, henkilökohtaista ja tiivistä apua työn etsimisessä on kuitenkin tarjolla melko vähän, vaikka ryhmätoiminnot eivät sovellu kaikille.

Myös Työvoiman palvelukeskuksen palveluohjaajat ja toisinaan myös uraohjaajat tarjoavat asiakkailleen henkilökohtaisempaa apua työnhaussa. Samoin Työ ja Tekijä sekä Puuttuva Lenkki -työllisyysprojekteissa tarjotaan vastaavankaltaista palvelua.

Täsmätyö-projektin luomaa henkilökohtaisen työnhakuohjauksen mallia levitettiin kertomalla siitä mm. työvoimatoimistojen henkilökunnalle sekä jakamalla loppuraporttia eri yhteistyötahoille.

Lisätietoja:

Tampereen kaupunki

www.tampere.fi/projektit

www.tyollisyysportti.fi