Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Ansioluettelo (CV - Curriculum Vitae) on hyvä pohja valmistauduttaessa työhaastatteluun. Kuitenkin on edelleen paljon ihmisiä, jotka eivät ole tehneet ansioluetteloa, eivätkä osaa laittaa sinne riittävästi ja oikeita asioita. Vuosien kuluessa ei muista välttämättä kaikkia tärkeitäkään tiettyyn tehtävään liittyviä ansioita joita kannattaisi työtä hakiessa korostaa.

Vakiomuotoisen ansioluettelon ja urasuunnittelun käyttäminen oli osa Urakartta-hankkeen ohjaavaa koulutusta. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa menetelmäkokonaisuus, jossa henkilöitä, joiden ammatin tai ammattipyrkimysten mukainen työllistyminen on epävarmaa, ohjataan täydentämään osaamistaan, suuntaamaan kokonaan uudelle työuralle tai oman yrityksen perustamiseen.

Kohderyhmänä oli Pirkanmaan alueen graafinen- ja toimistoala. Pirkanmaa on aikaisemmin ollut vahva graafisen alan keskus, mutta uuden tekniikan, yrityskauppojen sekä katteitten pienenemisen myötä työvoimantarve on vähentynyt. Toisaalta alalle aikoinaan kouluttautuneiden ikääntyminen vaikeuttanut heidän työllistymistään.

Pirkanmaan seudulla oli ennen projektin aloittamista noin 300 graafisen alan ja noin 1700 toimistoalan työtöntä työnhakijaa. Monilla oli koulutuksen, iän ja työkokemuksen kautta hyviä mahdollisuuksia työllistyä myös muille aloille.

Työvoiman tarpeen näkökulmasta tarkoituksena oli tyydyttää graafisen alan työvoimatarve myös tulevaisuudessa.

Saldona uusia yrityksiä ja työllistyneitä

Palaute koulutuksesta oli varsin positiivista. Vaikka kursseilla pyydettiin harkitsemaan muitakin töitä ja kyseenalaistettiin ammattinäkemyksiä ja urasuunnitelmia, kerätyn palautteen yleisarvosana oli 3-4 välillä (maksimi 5).  Suurin pettymyksen aihe kurssilaisille oli, jos työpaikkaa ei heti kurssin jälkeen löytynytkään.

Työvoimatoimiston asiakastietokannassa oli projektin päättyessä 208 urasuunnittelukoulutuksen käynyttä. Heistä 32,7 % oli työttömänä, 56,7 % työssä ja 10,6 % työvoiman ulkopuolella.

Uusia yrityksiä syntyi kaikkiaan seitsemän. Tutkintotavoitteisena koulutuksena järjestettiin 16 opiskelijan painopinnanvalmistajan ammattitutkinto, jossa koko tutkinnon suoritti kolme. Vuosi kurssin päättymisen jälkeen vain kolme oli työttömänä, vaikka mukana oli yli 50-vuotiaitakin.

Ohjaavaa koulutusta voidaan pitää onnistuneena, sillä osallistuneiden asema työmarkkinoilla parani. He saivat realistisen kuvan graafisen ja toimistoalan työtilanteesta ja heitä myös ohjattiin uusille urille. Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa menetelmää käytetään edelleen tieto- ja viestintätekniikan koulutusalalla.

Koulutus ja urasuunnitelma tehtiin ohjaamaan uusia työpolkuja

Urakartan asiakkaat osallistuivat ohjaavaan koulutukseen, missä selvitettiin oma osaaminen, työllistymismahdollisuudet sekä rakennettiin urasuunnitelma. Koulutuksessa annettiin myös tieto- ja viestintätekniikan perustaitoja niille, joiden työnhakumahdollisuuksia voitiin näin parantaa ja päivitettiin osallistujien osaamista vastaamaan nykypäivän työelämän vaatimuksia.

Urasuunnittelussa käytettiin vakiomuotoista alakohtaista ansioluetteloa ja urasuunnitelmaa, joiden perusteella käytiin keskustelut. Lisäksi tehtiin työnhakuvalmennus, johon kuului varsinaisten työhakemusten ja ansioluetteloiden teko.

Perusidea oli, että koulutuksen alkuvaiheessa urasuunnittelun vetäjä pyysi osallistujilta sähköpostitse ansioluettelon ja urasuunnitelman, joiden otsikot ja sisältö olivat melko tarkkaan määritellyt etukäteen. Kaikki osallistujat tekivät ansioluettelon ja urasuunnitelman samalla mallilla ja samoin otsikoin.

Ohjaaja tutustui ansioluetteloon ja urasuunnitelmaan ja teki kommenttinsa, joiden pohjalta keskusteltiin sähköpostein ja kasvotusten. Lopuksi ohjaaja ja asiakas allekirjoittivat urasuunnitelman sitoutumisen merkiksi. Kaikki keskustelut ja asiakirjat ovat luottamuksellisia, ellei yhdessä sovittu jotain muuta.

Vakiomuotoisen ansioluettelon edut

Ansioluettelossa oli riittävien henkilötietojen ja kuvan lisäksi seuraavat otsikot, joihin asiat kirjattiin kronologisesti, uusin tieto ensin: koulutus, työkokemus, kielitaito, harrastukset, luottamustoimet ja muu osaaminen. Tarvittaessa lisättiin alakohtainen osaamistaulukko tasoarvioineen.

Miksi käytettiin vakiomuotoa?

• Perusansioluetteloon kirjataan kaikki koulutukset, työkokemukset ja luottamustoimet. Tällöin sieltä voidaan poimia ne asiat, jotka liittyvät juuri tietyn työpaikan hakuun. Sen perusteella on hyvä rakentaa esimerkiksi toiminnallinen ansioluettelo.
• Ansioluettelo on hyvä pohja henkilökohtaisiin keskusteluihin ohjaajan kanssa.
• Usein työttömillä työnhakijoilla on huono itsetunto. Ohjaaja voi luettuaan ansioluettelon kaivaa sieltä ulkopuolisin silmin hyviä kokemuksia ja osaamisia.
• Ohjaajan on helppo ansioluetteloiden kanssa etsiä työ- ja työssäoppimispaikkoja.

Urasuunnitelman painopiste osaamisessa ja tavoitteessa

Urasuunnitelmassa toistettiin osittain ansioluettelon asioita, mutta paino oli osaamisessa, nykyisessä elämäntilanteessa ja tulevassa urassa. Urasuunnitelman vakiomuotoon kuuluvat nykyinen ammattitaito ja työttömyysaika, henkilökohtainen analyysi (muun muassa SWOT ja työllistymisen esteet), alalla tarvittavien valmiuksien arviointi testien ja haastattelujen perusteella, työuran kehittämissuunnitelma sekä kouluttajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden arvio uravaihtoehdoista ja koulutustarpeesta.

Miksi käytettiin vakiomuotoa?

• Vakiomuodolla asiakkaan nykytilanne tulee selkeämmin esiin ja näin voidaan keskityttyä oleellisiin asioihin, joihin ohjaajankin on helppo tarttua.
• Saadaan asiakas irti kenties pinttyneestä ja mahdottomasta näkemyksestään tulevasta työstään. Jos näyttää siltä, että asiakkaalla ei nyt ole mahdollisuutta pyrkiä tiettyyn työhön, kannustetaan pyrkimään toiseen ja kehitetään samalla mahdollisuuksia päästä haaveammattiin.
• Toisto ja kirjoittaminen pakottavat asiakkaan miettimään työuraansa liittyviä asioita.

Lisätietoja:

Tampereen aikuiskoulutuskeskus

www.tak.fi