|
Ylöjärvellä luotiin vuosituhannen vaihteessa uudenlainen moniammatillisen yhteistyön malli pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden palvelujen tiivistämiseksi. Eri hallinnonalojen organisaatiot saatiin mukaan toimintaan tarjoamalla kehittämistyöhön resursseja sekä lisäämällä molemminpuolista tietoa toisten töistä. Yhteistyön kehittymisen myötä eri organisaatioiden työntekijät ovat ymmärtäneet, että asiakkaat ja heidän ongelmansa ovat kaikille yhteisiä. Aikaa ja resursseja säästyy, kun tieto asiakkaiden tilanteesta liikkuu organisaatioiden välillä sujuvasti. Asiakas hyötyy viranomaisyhteistyön tiivistämisestä saamalla kokonaisvaltaisempaa ja pitkäjänteisempää palvelua. Asiakas saa tarvitsemansa tiedon ja palvelut yhdestä paikasta, missä ollaan ajan tasalla hänen tilanteestaan. Pohja yhteistyölle ja pitkäaikaistyöttömille tarkoitetulle ohjaavalle palvelulle luotiin Y3-hankkeen aikana. Yhteistyömuotoja hiottiin edelleen kunnallisessa Opastin-hankkeessa ja vuoden 2006 keväästä alkaen malli on ollut käytössä Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen Ylöjärven toimipisteessä. Yhteistyö on muodostunut pysyväksi eli se toimii, vaikka työntekijät tehtävissä vaihtuisivatkin. Ylöjärven työvoiman palvelukeskuksessa toimii työmarkkinatyöryhmä, jossa sosiaalityöntekijä, työvoiman palvelukeskuksen urasuunnittelijat ja työvoimaneuvoja käyvät läpi asiakkaita ja heidän tilanteitaan. Sekä sosiaali- ja terveystoimessa että työvoimatoimistossa yksi työntekijä toimii yhteyshenkilönä välittäen tietoa eteenpäin omassa organisaatiossaan. Elokuussa 2006 Ylöjärvellä oli 238 yli vuoden työttömänä ollutta asiakasta.
Tarve moniammatilliselle yhteistyölle selkeäYlöjärvellä huomattiin, että vaikka taloudellinen tilanne oli parantunut, pitkään työttömänä olleilla työnhakijoilla oli entistä enemmän ongelmia. Asiakkaiden tilanteen selvittäminen ja eteenpäin vieminen vaati perustyönvälitystyötä laajempaa näkökulmaa. Aloite viranomaisyhteistyön tiivistämisestä lähti Y3-projektin toimesta kuntapuolelta. Sosiaali- ja terveystoimessa asioi erittäin haastavia asiakkaita, joiden asioiden eteenpäin viemisessä nähtiin moniammatillisen työn tarve. Jotta asiakkaan tilanteeseen voitaisiin kiinnittää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomiota, tiedonkulkua eri organisaatioiden välillä tuli lisätä. Tavoitteena oli luoda prosessinomainen ja hallinnonrajat ylittävä palvelu pitkään työttömänä olleille työnhakijoille. |
Kielteiset asenteet muuttuivat hyvien tulosten myötäYlöjärvellä ei ollut systemaattisia yhteistyömuotoja eri organisaatioiden eli sosiaali- ja terveystoimen, kunnan työllistämisyksikön ja työvoimatoimiston välillä. Y3-hankkeessa yhteistyötä ja moniammatillista palvelua työttömille lähdettiin luomaan palkkaamalla hankkeeseen kokopäiväisen ohjaajan lisäksi osa-aikainen sosiaalityöntekijä ja työterveyshoitaja. Työvoimatoimistosta yhteyshenkilöksi saatiin nimetty työvoimaneuvoja. Sosiaalitoimessa suhtauduttiin aluksi ajatukseen yhteistyöstä kielteisesti, koska työtä oli muutenkin riittävästi. Ylimääräinen osa-aikainen työpanos kuitenkin mahdollisti sen, että perussosiaalityöhön voitiin palkata lisäresursseja ja samalla kehittää yhteistyömuotoja. Osa-aikatyö osoittautui toimivaksi ratkaisuksi, sillä jos sosiaalityöntekijä olisi palkattu hankkeeseen kokopäiväisesti, olisi linkki perussosiaalityöhön katkennut. Tiedonkulku hankkeessa tehtävän asiakastyön ja sosiaalitoimen välillä ei todennäköisesti olisi ollut yhtä sujuvaa. Terveystoimessa toimittiin samoin kuin sosiaalitoimessa. Myös lääkärit suhtautuivat yhteistyön tiivistämiseen aluksi hyvin kielteisesti mm. salassapitosäännösten ja lisääntyvän työmäärän vuoksi. Y3-hankkeessa pyrittiin korostamaan, että uusia asiakkaita yhteistyön kautta terveystoimeen tai sosiaalitoimeen tuskin tulisi. Kyse oli suurimmaksi osaksi jo olemassa olevista asiakkaista, joiden palveluihin liitettäisiin nyt myös terveyspalvelut ja prosessimainen ohjaustyö. Lisäksi hankkeessa otettiin käyttöön valtakirja, jossa asiakas antoi suostumuksensa siihen, että hänen tietojaan voitiin välittää eri viranomaistahojen välillä. Y3-hankkeessa tehtiin myös selvitys siitä, kuinka paljon asiakkaat käyttivät terveyspalveluja ennen yhteistyötä hankkeen kanssa ja sen jälkeen. Tiedon vaihdon lisääntyessä eri organisaatioiden välillä asiakkaiden käyntimäärät terveyskeskuksessa vähenivät olennaisesti. Tämä johtui siitä, että asiakkaan tilannetta voitiin viedä eteenpäin kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin.
Onnistumisen takeena sitoutuminen ja mahdollisuus osallistua kehittämiseenYhteistyön kehittymisen kannalta ratkaisevaa oli myös se, että yksiköiden esimiehet antoivat työntekijöilleen mahdollisuuden tehdä suunnittelu- ja kehittämistyötä. Työvoimatoimistoon ei erillistä resurssirahaa ohjattu, mutta johto antoi yhdelle työntekijälle aikaa toimia hankkeen kanssa yhteistyössä. Olennaista yhteistyön organisoinnin onnistumiselle oli, että yhteistyökumppanit sitoutuivat työpanoksellaan kehittämistyöhön. Sitoutuminen ja yhteistyön muotoutuminen tapahtui osa-aikatyön, yhteisen ymmärryksen ja käytännön työn mahdollistavien vastuutusten avulla.
Lisätietoja: Ylöjärven kaupungin Työllistämis- ja kuntoutuspalvelut |