Pirkaanman Helmet - Hyvät käytannöt

Tuotantorakenne kone- ja automaatioteollisuudessa on muuttunut radikaalisti. Suuret yritykset ovat entistä useammin kehitys- ja myyntiyhtiöitä, tuotannosta ja alihankintaketjun hallinnasta vastaavat pienemmät yritykset. Alihankkijoita, järjestelmä- ja osatoimittajia voi yrityksellä olla jopa satoja, joten haasteena on erittäin laajan ja monitahoisen verkoston hallitseminen siten, että isot asiakasyritykset saavat haluamaansa laadukasta palvelua.

Tuloksellisen verkostoituneen liiketoiminnan työkaluksi metallialan yrityksille kehitettiin Vaasan yliopistossa (Jukka Vesalainen) Kumppanuusmittari, jota jatko kehitettiin saatujen käyttökokemusten perusteella entistä helpommaksi käyttää Pirkanmaan ammattikorkeakoulu koordinoimassa LearNetissa.

Kumppanuusmittaria voidaan käyttää metallialan yrityksien välisten suhteiden kuvaamiseen ja yhteisen kehityskeskustelun aktivointiin, joko päämies vetoisesti tai toimittajien välisissä suhteissa.

Palvelua voivat hyödyntää kaikki Pirkanmaalaiset metallialan yritykset, jotka haluavat kehittää liiketoimintaansa verkostoitumalla toisten yritysten kanssa tai viedä verkostoitumistaan vielä syvemmälle asteelle. Analyysin avulla yritykset saavat uusia ideoita ja näkökulmia liiketoimintansa kehittämiseen verkostoituvassa yritysmaailmassa.

Pirkanmaa alueena tarjoaa varsin hyvät näkymät analyysin käyttämiseen työkaluna jo senkin takia, että alueella sijaitsee varsin paljon kyseisen alan yrityksiä.

Mittari sopii työkaluksi myös muille kuin metallialan yrityksille.

Kumppanuusmittari johdattaa syvällisempään pohdintaan

Kumppanuusmittaria käytettiin LearNet-hankkeessa olevien yritysten kumppanuuden mittaamiseen suhteessa päämiesyritykseen. Analyysi tehtiin hankkeen alussa, jolloin saatiin hyvää tietoa kehityskohteista.

Asiakkailta saatu palaute analyysistä oli hyvää. Monikaan toimittaja ei ollut aikaisemmin ollut päämieheensä yhteydessä muuten, kuin esimerkiksi hintaan liittyvissä asioissa, joten analyysin avulla aikaan saatu keskustelu oli todella tervetullutta.

Analyysi oli siis helppo tapa saada yrittäjät keskenään samaan pöytään keskustelemaan laajemmin ja syvällisemmin yhteistyömahdollisuuksista ja tavoista toimia molempia hyödyttävän kumppanuuden edistämiseksi.

Analyysi selvittää kehittämiskohteet

Analyysissä selvitetään 52 kysymyksen avulla, kuinka yritykset näkevät kumppaninsa omassa liiketoimintaympäristössään. Kumpikin yritys vastaa lomakkeessa oleviin kysymyksiin, jonka jälkeen tuloksia verrataan keskenään. Vertailussa nähdään, kuinka yhteneväiset yrityksillä itsestään ja toisistaan olevat mielikuvat ovat. Niissä kohdissa joissa eroavaisuuksia esiintyy, on yritysten välistä liiketoimintaa ajatellen yleensä myös parannettavaa.

Analyysin tuloksien käsittelyyn liittyy olennaisena yritysten välinen johdettu keskustelutilaisuus, jossa voidaan pureutua syvemmin yritysten välisiin suhteisiin. Päämies-toimittajasuhde "realisoituu", kun Kumppanuusmittari tavallaan pakottaa molemmat saman pöydän ääreen. Mukana on myös konsultti, joka toimii katalysaattorina tai ohjaajana tarpeen mukaan. Kokemuksen mukaan keskustelu ja ideointi lähtee käyntiin pienen ohjailun jälkeen. Sen jälkeen konsultin rooli pienenee.           

Analyysin toteuttaminen vaatii yleensä aikaa noin 2-4 tuntia riippuen kuinka asiaan paneutunutta keskustelu on.

Lue myös:

Toijala Works valitsi kasvun - konepajasta logistiikkataloksi

Lisätietoa:

www.piramk.fi (LearNet)