« Takaisin edeltäneelle sivulle

Toijala Works valitsi kasvun - konepajasta logistiikkataloksi

Yksi suurimmista muutoksista kone- ja automaatioteollisuudessa on ollut tuotantorakenteen muuttuminen. Suurista yrityksistä on tulossa ja jo tullut kehitys- ja myyntiyhtiöitä, pienemmät yritykset vastaavat tuotannosta ja hallitsevat alihankintaketjua. Ulkoistaminen isoilla yrityksillä alkoi 10 vuotta sitten ja siitä lähtien on myös alihankkijoiden määrää vähennetty ja keskitytty entistä enemmän tiettyihin kumppaneihin.

SKS Toijala Works Oy toimii suurten koneyksiköiden sopimusvalmistajana. Yrityksellä on asiakkainaan kuusi arvostettua teknologiateollisuuden yritystä: Metso, Sandvik, Kalmar, John Deere, Elematic sekä Longlift. Alihankkijoita, osatoimittajia ja järjestelmätoimittajia, yrityksellä on noin 450. Liikevaihdosta 65 prosenttia tulee ostoista.

 Puukurottaja

Logistiikan haaste: Kalmarin puukurottaja kootaan Toijala Worksissa 1300 eri osasta, jotka eri toimittajat toimittajat eri aikaan.

 

Toijala Works hallitsee siis erittäin laajaa osatoimittajaverkostoa. Mutta miksi oman tuotannon sijasta verkoston hallitsijaksi?

- Halusimme valita kasvun strategian ja muita realistisia vaihtoehtoja ei oikein ollut, toteaa Toijala Worksin toimitusjohtaja Pasi Kannisto. - Yritys voi olla yleiskonepaja, joka valmistaa ja myy kaikkea kaikille, mutta mielestämme verkostoitunut toiminta on tätä päivää. On vain päätettävä, mikä rooli itsellä verkostossa on.

Yritys onkin kasvanut vahvasti. Vuodesta 2002 henkilöstön määrä on kasvanut 170:stä 260:een ja liikevaihto on yli kaksinkertaistunut. Vuonna 2005 liikevaihto oli 43 miljoonaa euroa ja kasvu jatkuu edelleen.


Toimitusvarmuus ja laatu tärkeintä

Sopimusvalmistajan haasteet ovat ensisijaisesti materiaalivirtojen ja verkoston hallinnassa. Sopimusvalmistaja kantaa vastuun paitsi omasta toiminnastaan, myös alihankintaverkoston toiminnasta. Ennemmin voidaankin puhua logistiikkatalosta kuin konepajasta.

- Pidämme tarkasti huolta laadusta toimintamme kaikilla osa-alueilla suunnittelusta tuotantoprosessin hallintaan. Korkea laatu on edellytys luottamukselle ja asiakassuhteen jatkumiselle. Edellytämme luonnollisesti samaa toimitusvarmuutta ja korkeaa laatua myös kaikilta alihankintakumppaneiltamme, painottaa Kannisto.


Miten sitten koota luotettava toimittajaverkosto?

- Osa toimittajista tulee asiakkaiden kautta, osan etsimme ja osa tarjoutuu yhteistyöhön itse. Kokemus auttaa valinnassa ja tietysti osaaminen myös testataan, selvittää Kannisto.

Toijala Works on tehnyt yhteistyötä pirkanmaalaisille teollisuusyrityksille suunnattujen kehityshankkeiden kanssa. Koulutukseen liittyen Tampereen ammattioppilaitoksen kanssa ja nyt myös verkoston hallintaan liittyen Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa.

- Olemme Pirkanmaan ammattikorkeakoulun koordinoimassa Learnetissa opetelleet yhdessä Tamglasin kanssa, miten verkostoa opetetaan ja sitoutetaan. Tästä prosessista on tarkoitus hankkeen loputtua tehdä pysyvä käytäntö.

Kanniston mielestä kehityshankkeista on hyötyä, yrityksestä itsestään riippuu, kuinka paljon. Kehitysyhteistyölle on annettava tarpeeksi aikaa.


Yritys menestyy kun tietää mitä tekee ja haluaa

Paitsi haasteita, sopimusvalmistus tarjoaa kasvuhaluiselle yritykselle myös merkittäviä etuja ja mahdollisuuksia. Toiminta on pitkäjänteistä, jatkuvasta tarjouslaskennasta on päästy, toimitukset ovat kokonaisuuksia ja toimintaa on mahdollista laajentaa joustavasti. Yritys myös oppii ja kehittyy päästessään mukaan asiakkaidensa kehityshankkeisiin, menestyvien yhteistyökumppaneiden myötä yrityksen arvo nousee.

Varsinkin toiminnan pitkäjänteisyydestä on Kanniston mukaan etua:

- Meillä on isot, luotettavat asiakkaat joille myymme koko tuotantomme, hinnat eivät muutu suhdanteiden mukaan. Tämän vuoden kaikki 300 tuhatta työtuntia on myyty ja uskomme, että myös seuraava vuosi myydään täyteen.

Koko ajan on kuitenkin kehityttävä yrityksenä. Osaamiseen ja uuteen teknologiaan on investoitava, jotta toimitusvarmuus ja laatu säilyy.

- Yrityksellä on oltava selkeä strategia ja liikeidea, mitä halutaan, mikä yrityksen paikka on kokonaiskuviossa.

 

Lue myös:

Kumppanuusmittarilla tehostetaan metallin yritysten verkottumista 

 
     


« Takaisin edeltäneelle sivulle